Eilisiltana ravintolassa puhuttiin maksojemme kestävyydestä, ja lausuttiin somasti yhteen ääneen, unisonossa: ”Däng däng, mutta kyllä se kestää läpi elämän!”

Tänä aamuna selailin hajamielisenä Anttilassa levylaareja yhtä puuttuvaa lahjalevyä etsien, ja hyräilin taustalla kaikuvan Juice Leskisen kokoelmalevyn mukana. Muistan miettineeni, että onkohan Juicelta tullut jokin levy joulumarkkinoille, vai miksi sitä soittavat.

Ehdin sisälle Tunnelin Levyyn, kun perässäni tullut nainen suunnisti suoraan tiskille: ”Onko sulla mitään Juicea?”

”Toki on”, myyjä vastasi.

”Kuulit kai jo, että Juice on kuollut?”

Silmien äkillisesti kyyneltyessä oli jätettävä etsiminen sikseen.