Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Retki – dikter

Tien päälle
Kotiinpaluu on kuninkaallista silloin, kun on viettänyt aikaa työmatkalla hikoillen, ja liki pari vuorokautta verkkoyhteyksien ulottumattomissa. Onkin muuten taitolaji keplotella työ- ja muita asioita niin, ettei pääse kiinni internettiin muutoin kuin sen verran, että voi lukea siviilisähköpostit kännykällä. Aijai.

Tunsin olevani todella mobiili tietotyöläinen, kun verkkoyhteydet lakosivat tieltäni (ihan oikeasti, verkko oli alhaalla sekä matkan alku- että loppupäässä), wlan ei toiminut, Bluetooth pyki, ja kotimatkalla kännykän selainkin sanoi yhteistyösopimuksen irti.

Kynällä ja paperilla oli käyttöä.

Mutta sitä minä vaan ihmettelen, että kuinka VR:llä on otsaa kyniä tuplahinta ja kutsua business-luokaksi tuikitavallista junanvaunua, jossa ”luksusta” edustaa oma sähköpistoke ja vapaasti käytössä oleva kahviautomaatti. Edes se kuuluisa junan vessa ei toiminut.

Kotona odotti informaatiotulva ensin eteisen kynnyksellä, ja sitten yli 300 lukemattomana merkintänä RSS-lukijassa. Auts.

6 Comments

  1. pni

    Ja se sähköpistoke ei siis ole sähköpistoke vaan ”PC-paikka”. Fänsimpi nimi, fänsimpi hinta.

    Ruotsissa ovat saaneet internetin junaan. Koskakohan Suomessa?

  2. Marjut

    Sitä miekin siinä ajattelin, kun kateellisena katselin vierustoverin surffailua. Mikä lie langaton laite ollut hällä, ei mulla vaan.

  3. Jazmanaut

    Minkäköhän hintaiseksi Super-pro busines luxxus luokka Apple-energiansyöttöyksiköllä saataisiin luokiteltua?

  4. Marjut

    Puhumattakaan sellaisesta luokasta, jonka yksiköt ja vermeet sopisivat yhtä lailla kaikille käyttäjille…

  5. pni

    Miksei niitä tökkelipaikkoja saa niinkuin kaikkien paikkojen kohdalle? Sähköjunassahan kun ei suoranaisesti ole sähköstä pulaa. Ja miksi ei junassa ole langatonta verkkoa kun lentokoneissakin on?

  6. Marjut

    Erittäin relevantteja kysymyksiä. Kukahan osaisi vastata? Addressi VR:lle?

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑