Loma on hyvää aikaa suorittaa etnografista havainnointia ikään kuin ohimennen, ja monenlaisia huomioita on vastaan tullutkin. Olen joutunut vakavissani miettimään sukupolvi- ja kasvatuskysymyksiä ja sitä, olenko jo auttamattoman vanha kääkkä: nykyajan nuoret kun tuntuvat sivuuttavan monet tuikitarpeelliset asiat joutavina, tai eivät ole välttämättä edes niistä kuulleet.
Kertokaapa siis kanssaeläjät, ovatko nämä kulutushyödykkeet keski-ikäisen ja -luokkaisen kansanosan tunnusmerkkejä, joita kukaan alle kolmikymppinen tai ainakaan opiskelija ei omista, vai olenko vain joutunut poikkeustapausten pariin?
- kuorimaveitsi
- kattolamppu
- mikroaaltouuni
- taloussakset
- keittiöpyyhe
- lämpömittari (sisällä, ulkona, jääkaapissa, pakastimessa)
- vedenkeitin
Bonuskysymyksenä voisin vielä ihmetellä sitä, onko valinta Chifonetin tapaisen ohuen vettä pöydällä siirtelevän rievunkäikäleen vai imukykyisemmän Wettex-liinan (ei tolkullista linkkiä) välillä kenties kasvatuskysymys, vai iästäkö sekin on kiinni? Eittämättä kummallisin kokemukseni oli kuitenkin se talous, joka itsepintaisesti kieltäytyi tiskiharjan käytöstä, vaan pesi astiat mieluummin rätillä. (Yäk.)
Kierrätyksen nykypolvi tuntuu osaavan, mutta se ei toteudu niin pitkälle, että huolella lajitellut tavarat löytäisivät tiensä jäteastioille saakka. Mutta joutavahan minä olen viemään metallitölkit, lasipurkit ja aaltopahvit omiin pisteisiinsä. Onneksi kodin hengettärenä puuhastelu on kaltaiselleni siivousfriikille melkein kuin lomaa.
Myöhemmin: koska (henkisesti ;-) karvan verran vaille kolmikymppisten enemmistöllä tuntuu kommenttiosastolla ilmoittautuneiden keskuudessa kaikki edellä mainitut tavarat olevan, pitänee listalle lisätä videot ja juuresharja, ja laskea ikärajaa kahteenkymmeneenviiteen… Koska muuten pesit viimeksi jääkaappisi?
Mulla on noi kaikki. Lisäksi Chifonetteja, koska Wettexit alkaa helposti haista.
Ei muuten tartti matkata kuin pois Pohjoismaista, niin järjestään tiskaavat rätillä.
Tunnen paljon alle kolmekymppisiä, joilla on nuo kaikki. Vedenkeitin tosin sillä varauksella, että juopi teetä.
Mutta kuinka monella on juuresharja?
Sama täällä, kaikki löytyvät vedenkeitintä ja sisälämpömittaria (!) lukuun ottamatta. Mutta minäpä olenkin tylsä, kotona viihtyvä ja etten sanoisi marttahenkinen historiantutkija, en menevä ja lennokas citykolmekymppinen. Heh.
Wettexiä olen kuullut väitettävän melkoiseksi bakteeripesäksi Pagistaanissakin käytössä olevaan Chifonetiin verrattuna, siis keittiörättinä. Luulen kyllä, että rätin huuhtelutapa ja vaihtoväli ratkaisevat enemmän.
Olen alle kolmekymppinen (vielä vuoden) ja opiskelija ja talosta löytyy nuo kaikki. Joku Wettexikin taitaa olla. Kierrätystä ei oikein harrasteta, kun ei taloyhtiön jätekatoksessakaan ole kuin sekajäte ja biojäte ja joku omituinen häkki, jonne kaikki jättävät pahvia, mutta sitä ei tunnuta tyhjentävän koskaan.
Vedenkeitin, taloussakset, keittiöpyyhe ja kattolamppu löytyy.
Tosin noista olettaisin, että vedenkeitin löytyy jokaiselta tuttavaltani ja se on ollut varmaan ensimmäisiä asioita, joita oman ikäluokkani ystävät on opiskelijakämppäänsä hankkineet.
28v, koodari
Mullakin on juuresharja listalta löytyvien lisäksi, sen hankin vasta kypsemmällä iällä, mutta kaikki muut olen omistanut jo varhaisina opiskeluvuosina. Listaan pitäisi kenties lisätä vielä videot ja laskea ikärajaa kahteenviiteen…
Kohderyhmän edustaja ilmoittautuu. Keittiösaksia ei ole. Eikä lämpömittaria. Mitä sellaisella, kun tiedon saa netistäkin…
Kotona käytettiin Chifonetteja ja ne haisivat niin karmeilta, että siirryin heti Wettexeihin omille siirryttyäni.
Oli niin kiire vastaamaan, että ohitin lisäkysymykset. Ei ole videoita eikä juuresharjaa.
En ole tainnut koskaan kotoa muutettuani ostaa raakoja perunoita.
Niin, ja ranskalainen kämppis tiskaa ajoin rätillä.
– kuorimaveitsi on
– kattolamppu ei
– mikroaaltouuni ei
– taloussakset on
– keittiöpyyhe on, kaksikin yleensä
– lämpömittari (sisällä, ulkona, jääkaapissa, pakastimessa) on
– vedenkeitin ei
– juuresharja on… eiku ei oo (kuvitelin että on)
Sekä Wettex.
Ai videot? Ei, mutta digiboksi kovalevyllä kyllä.
Taidan olla pari vuotta yli-ikäinen uudesta rajasta, mutta menköön nyt. Mikroaaltouunia ei ole eikä tule. Keittiöpyyhkeitä on yksi käsille ja toinen astioille. Jääkaapissa ja pakastimessa ei ole lämpömittaria, olen ne joskus mitannut ja nyt menee näppituntumalta. Ja Wettex totta kai.
Juuresharja on, videoita ei, tietokoneessa on digiviritin. Jääkaapin pesu, krhm, ehkä vuosi sitten mutta ei se haise eikä näytä pahalta :)
Mutta monellako on juustokupu?
Mulla on. Juustokupukin. Silti ne juustot aina homehtuu.
Osaisko joku neuvoa kuinka juustonpalaa tulisi 1,5 hengen talouden jääkaapissa säilyttää, että se pysyisi myös syöntikelpoisena niin kauan kuin sitä riittää?
Ehkä se homehtuminen johtuu siitä juustokuvusta? :-) Lahjoitin just omani käyttämättömänä Fidalle, se oli lojunut jo vuosia jossain ullakon uumenissa. Suosittelen pienempiä paloja, jääkaapin alahyllyjä ja kiivasta syömistahtia näin ensi hätään. Yhden hengen talouden hitaana juustonsyöjänä ei ole homehtumisongelmia ihme kyllä ollut.
Juuresharja taitaa jossain kaapin pohjalla. Videot? Antiikkia, antiikkia. Videot lähtivät talosta 3 vuotta sitten, eivätkä takaisin tule.
Juusto säilyy paremmin, kun pitää sen ilmatiiviissä kotelossa tai pussissa. Sitä koteloa kannattaa pestä sitten aika tiuhaan. Meillä menee n. kilo viikossa 2 hengen taloudessa, eikä ole kertaakaan homehtunut.
Saksassa juusto myydään kätevissä suljettavissa ja pienissä pakkauksissa, olkoonkin, että siivut ovat turhan paksuja minun makuuni. Oivia ovat myös neljää lajia sisältävät pakkaukset, ettei tarvitse ostaa kaikkea kilo kerrallaan.
Juustokupu on jälleen yksi esine, jota joutuu pesemään. Ennemmin neuvoisin pakkaamaan juuston ympäri käännettyyn leipäpussiin.
Olen 25, minulla on nuo kaikki, myös juuresharja ja videot. Olen pessyt jääkaapin ja myös pakastimen, vaikka lapsuuden laitoskasvatuksessani onkin hyvä pohja uusavuttomuudelle. Keittiörätti on ohut, mutta osaan vääntää sen kuivaksi ja pestä sen pesukoneessa.