Kun maailma tuntuu olevan täynnä hankalia laitteita, jotka myyvät kuin häkä, niin kysymys kuuluu: Can usability be cool? Muutakin kysellään, ja ihan oikeutetusti: ”Why does a mobile phone still come with a manual, when the basic feature that most people want to use is to call another person and talk? Why are we driven to buying technological gadgets which even Einstein would not have a hope of exploiting the full range of features; are we sold by the marketing or the technology itself?”
Äkkiseltään en muista yhtään laitetta, jota mainostettaisiin nimenomaan hyvän käytettävyytensä takia. Sitten mieleen tulee eräs tv:ssäkin hehkutettu verkkopankki, jonka käyttäjiltä en ole kuullut yhtään positiivista arviota. Mutta täytyyhän nyt jotain olla?
TV-Shopissahan niitä on pilvin pimein. Jokaisen laitteen käyttäminen on äärimmäisen helppoa, vain nips ja naps ja vehje on kasassa, moottori käynnissä, kilot lähteneet jne. En sitten tiedä, mitä se on käytännössä.
Ah, TV-shop… Mulle ihan vierasta aluetta. No, on sentään jotain!
Apple kyllä silloin ennen vanhaan, kun niiden mainoksissa oli vielä tekstiä.
Mieleen tulee myös jokin elektroniikkamerkki, olisiko ollut Daewoo, jonka mainoksissa oli jokin vuosi sitten raivostuttavasti naurava ukkeli ja slogan mallia Daewoo on naurettavan helppokäyttöinen.
Näinkin yhden videonauhurin, jossa oli Apple-tyylinen [sori nyt taas…] seitsenkuvainen manuaali. En tiedä, kuinka tuo ajastettiin.
Unohtui mainita. Eikös Philipsin koko nykyinen Sense and Simplicity -slogan pyri korostamaan käytettävyyttä? (tässä ei tietenkään kyse yksittäisestä laitteesta)
Tuo Philipsin ”lässynlässyn ja hymynaamaikonia peliin” idea on kyllä niin raivostuttava kuin olla voi.
Vanhempien uusi digiboksi päätyy sellaisiin tiloihin jossa voi valita kolmen lihavan iii:n ja laatikkoon sojottavan nuolen välillä. Sitä on sitten ilo neuvoa puhelimessa. Melkoisen simplicity sensejä tulee pian pintaan…
Eikös alkuperäistä iPodia mainostettu helppokäyttöisenä? Ainakin niiden mainosvideoissa oli muusikkoa toisensa perään jotka kehuivat vehjettä helppokäyttöiseksi (ja tietty myös hienon näköiseksi).
iPodin ensimmäisessä varsinaisessa mainosvideossa oli cooli kundi, joka latasi biisejä soittimeen ja lähti baanalle. Sen jälkeen on ollut näitä tanssivia silhuetteja. Videot, joissa muusikot puhuvat, ovat vain Keynote- yms. tilaisuuksissa näytettyjä pidempiä promopätkiä. Jos ne lasketaan mainoksiksi, niin sitten.
Hmm.. mainoksiahan ne ovat, propagandaa – ja oli niitä Applen saitillakin. Ei kai niitä esimerkiksi dokumentääreiksi lasketa?