Paitsi että eilen vietettiin kansallista tietoturvapäivää, julkisti tietoyhteiskuntaneuvosto toisen raporttinsa (pdf) Suomen tietoyhteiskuntakehityksestä ja sen haasteista. ”Tänä vuonna siinä keskitytään erityisesti tieto- ja viestintätekniikan tuottavuus- ja tehokkuushyötyihin. Lisäksi raportissa on esitetty käytännön toimenpiteitä, joilla haasteisiin voidaan vastata”, kertoo uutinen.
Raportissa puhutaan ainakin ”tietoyhteiskuntatalonmiehistä”, ict-talkkareista, joka voisivat tehdä kodin tieto- ja viestintätekniikkaan liittyviä asennustöitä, kuten laajakaistan asentamisia ja digisovittimen päivityksiä, ja joiden palvelut voisi vähentää verotuksessa. Suomeksi: tietoyhteiskuntaan kuuluva tekniikka on tavalliselle käyttäjälle ihan liian vaikeaa, että siitä pystyisi selviämään omin voimin. Samaan aikaan kuitenkin liikenne- ja viestintäministerimme on sitä mieltä, että ”uuden arjen tietoyhteiskunnassa palveluiden käyttämisen pitää olla vaivatonta ja luotettavaa, tavallinen käyttäjä on nostettava huomion keskipisteeksi”.
Käyttäjäystävällisyys onkin termi, joka toistuu raportissa verrattain usein. Jos tähtäimessä on konvergenssi ja se kuuluisa ubiikkiyhteiskunta, tai raportin käyttämän termin mukaan ubiikki-tietoliikennestrategian toimeenpano, on aika vaikeaa kuvitella tulevaisuutta ilman käytettäviä ratkaisuja ja teknologiaa. Mutta kuinka se taataan, se ei käy raportista selkeästi ilmi. Panostuksia tehdään siellä ja täällä, ja ne vaikuttavat varsin hyviltä, mutta olisiko u-strategian kyljessä tilausta ihan kokonaiselle käytettävyysstrategialle?
