Perjantainelonen heitti lusikan nurkkaan, ja nyt on viikonloppuvitosen aika. Edeltäjään verrattuna sanoissa ei säästellä. Kas näin (lisäpilkutus allekirjoittaneen):
1. Mitä odotat Viikonloppuvitoselta?
Säännöllisyyttä, monipuolisuutta ja tehokkuutta. Tietysti!
2. Onko Vitosessa aina oltava viisi kysymystä, vai onko kyseessä vain henkinen vitonen, joka saattaa manifestoitua harvemman tai useamman kysymyksen muodossa?
Kysymyksiä saisi olla henkisesti ainakin se viisi.
3. Jos viikonloppuvitonen kysymysten ohella julkaisisi valokuvia vitosista, lähettäisitkö kuviasi meileitse siinä toivossa, että niitä julkaistaisiin, vaikka Viikonloppuvitosen toimitus pidättäisi oikeuden olla käyttämättä (tai käyttää haluallaan tavalla) sille lähetettyjä kuvia ja armottaa hylkäisi kaikki kuvat, jotka olisivat animaatioita, eivät sellaisenaan olisi julkaistavassa muodossa (jpg, png, gif) ja/tai olisivat isompia kuin 150 x 150 px (72 dpi)?
Saattaisin hyvinkin lähettää. Palkitaanko julkaistut?
4. Onko kysyttävää ja jos on, laitatko sen meilissä tännepäin?
Ilman muuta laitan, minä en kysymyksiäni pihtaa.
5. Kuis muuten – onko vuosi alkanut hyvissä merkeissä ja silleen?
Aika liukasta on ulkona, ja lenkkeily sitä myöten hankalaa. Eipä silti, ei se oikein muutenkaan onnistuisi, sillä olen onnistunut saamaan verenpurkauman isovarpaaseeni. Luit oikein. Juuri sellaisen, joita jotkut saavat silmiinsä tai sormiinsa. Minulla se on varpaassa. Aih.
Verenpurkauman? En tiennyt, että niitä on mahdollista saada mihinkään muualle kuin silmään. Kävele varovasti ja parane pian.
En minäkään tiennyt, mutta nyt olen valistettu. Niitä voi saada silmiin, silmänympäryksiin, sormiin, ja ylipäätään nivelten lähelle. Ja mitä ilmeisimmin siis varpaisiin. Tänään ehkä pystyn jo liikkumaan nilkuttamatta.