Voi elämä. Tuli haaste. Paras vastaus tulisi varmaan joltakulta, joka on seurannut tapojani vuosikausia hyvin läheltä, mutta enpä taida tohtia kysyä. Nää on näitä hasardihommia vaan, eli viisi outouttani, olkaa hyvä.
- Käytän aina kotona villatakkia ja -sukkia. Aina. Kesät talvet. Yöksi otan villatakin pois. Villasukkien kulutus on sitä luokkaa, että joululahjaksi saamani keskimääräiset kolme paria kulutan vuodessa kevyesti.
- Monet muutkin ovat raportoineet ruokaoutouksistaan, ja kyllä sellaisia löytyy minultakin. Se ei taida olla kovin outoa, että on kausia, jolloin yksi tietty ruoka-aines himottaa. Minulla on suuria vaikeuksia ohittaa vihannesosastoa niin, etten nappaa mukaan porkkanapussia. Mitä isompia porkkanoita, sitä parempi. Rouskutan niitä joka ilta samalla kellonlyömällä kuin ehdollistunut jänis ainakin. Tätä on kestänyt jo monta vuotta.
- Istahtaessani tietokoneen ääreen avaan aina kaksi selainikkunaa, kumpaankin kolme välilehteä. Välilehdille aina tietyt, samat sivut. Tarpeen mukaan selainikkunoita voi olla useampiakin, mutta nämä kaksi ovat vakioita.
- Pelkään joulupukkia. Se ei ole muuttunut sitten lapsuuden. Kierrän joulun aikaan markettien pukkiosastot kaukaa ja lymyilen tiukan paikan tullen hyllyn takana, ettei pukki huomaisi. Luonnollisesti varastoistani löytyy kuitenkin joulupukin naamari.
- Herään kukonlaulun aikaan (myös viikonloppuisin) ja sammun heti iltauutisten jälkeen. En tarvitse koskaan herätyskelloa, vaikka se on varmuuden vuoksi kuitenkin soimassa. Tämä on kuulemma outoa. Minä olen siihen jo tottunut. Töissä ovat tyytyväisiä kun aamulla on aina kahvia valmiina. Minä olen tyytyväinen aamujeni hiljaisista tunneista.
- Bonusraita: Tästä olen tainnut mainita ennenkin, mutta näen tekstistä aina virheet ensin. Usein itse sisältöön keskittyminen on mahdotonta, ennen kuin olen vähintäänkin oikonut virheet mielessäni, mutta aika monta kertaa korjaan ne, jos kyseessä on sähköinen, editoitavissa oleva dokumentti. Pienempänä viuhutin punakynää jopa silloisten kirjekavereideni hengentuotoksiin – tallessa on vieläkin mapeittain kirjeitä, joita koristavat korjausmerkinnät. Tässä ammatissa virheiden huomaamisesta on usein etuakin, mutta aina se ei ole mukavaa. Pelkän sisällön kommentointi virheistä välittämättä vaatii huomattavaa ponnistelua. Tämä outouteni pätee myös muihin kuin suomen kieleen.
Oi jospa kummallisuuksiaan listaisivat myös Merten, Lauri, Miira, Minna ja Edsel.
(* Otsikosta vastaa Limonadi elohopea.)
Minäkin käytän villapaitaa ja villasukkia. Tosin vain talvella. 19 asteen sisälämpötilalla on vaikutusta. Ja porkkanat! Syön niitä vain siksi, että ne ovat terveellisiä. Tavallisia porkkanoita vai naposteluporkkanoita?
Naposteluporkkanat ovat ajanhukkaa! Mitä isompia, sen parempi. Metsästäessäni isoja porkkanoita menen taatusti naurettavuuksiin. Osaan listata ulkomuistista Helsingin keskustan hyvät porkkana-apajat, ja suren jo ennalta kevättalvea, jolloin maamiesten laareista alkaa pohja paistaa. Sitten saa mässyttää viikkotolkulla alamittaisia juureksia.
Minkä äidinkielen opettajan kansakunta on Sinussa menettänytkään – tilausta riittäisi :)
Kummallista, että jotkut vielä loukkaantuvat kirjoitus- ym. virheistä huomauttamisesta :(
Professionaali pilkunviilaaja. :-) Opettaja-ainesta en tosiaankaan ole, mutta monesti riittäisi, jos ihmiset opettelisivat käyttämään niitä automaattisia oikolukutyökaluja ohjelmistopaketeissa.
Kivoja omituisuuksia =). Mäkin vähintään mielessäni korjailen tekstejä, ainakin pahimmat saksalaiset sanajärjestykset. Mutta inhoan porkkanoita.
Ei se mitään, Heidi, mie voin kyllä hoidella myös sinun porkkanasi!
Kirjoitusvirheitä bongaan itsekin alitajuisesti ja niitä tuntuu löytyvän pikavilkaisulla monista painetuistakin teksteistä/kylteistä jne. Itse sisältö ei sitten valitettavasti jääkään yhtä tehokkaasti mieleen, mutta typot löytyvät helposti.
Kolmoskohta osui ja upposi, eli et ole ainoa siinä mielessä outo. Mullakin on aina tasan kaksi selainikkunaa ”pohjalla”, joista yhdessä on neljä välilehteä ja toisessa yleensä yhdeksän.
Saako vielä kysyä, onko selainikkunoillasi tietty koko ja sijainti ruudulla? Mulla on. Joskus selaimen kaatuessa ikkunoiden koot ja paikat nollaantuvat, mikä aiheuttaa hetkellistä turvattomuuden tunnetta.
Onpa hyvinkin! Muutamien muidenkin bloggaajien tapaan avata ohjelmat tietyssä järjestyksessä, ja haluan, että ne myös siinä pysyvät. Lisäksi vielä Firefoxin uusi välilehtien järjestyksen muuttamisen mahdollistava ominaisuus on kertakaikkisen kunkku!
Välilehtien järjestyksen muuttamisen mahdollistava ominaisuus? Voiko välilehtiä jotenkin raahata?
Jep, Firefoxin selainikkunassa välilehtiä voi raahata eri järjestykseen. Kokeile! Nappaat vain kiinni ja siirrät. Tadaa!
Apua, ei ymmärrä! Mulla on suomenkielinen Firefox 1.0.7. Yritän raahata, muttei onnistu.
Se onkin tuoreimman version ominaisuus. Mulla on 1.5.
Kiitos, johan selvisi. Hassua, luulin käyttäväni Firefoxin uusinta versiota, sillä olin aina ladannut ja asentanut ohjelman ilmoittamat uudet päivitykset. Pahoittelen että kysymykseni menivät varsinaisen aiheen ulkopuolelle.
Noita porkkanoita en malta vieläkään laittaa syrjään…
Mielestäni keskikokoiset porkkanat maistuvat parhaimmilta, isot ovat jo happamia. Ja on tärkeää taivuttaa porkkanoita kaupassa, jottei tule ostettua taipuisia. Ne nahistuvat nopeasti.
Ja syönnistä, juon ensin kahvin ja syön sitten porkkanat. Jätän mukin pöydälle ja tiputtelen kannat yksitellen mukiin syönnin edistyessä. Sitten hammaslankaamaan.
On tietenkin ihan kokonaan toinen asia kuinka pitkälle kannattaa mennä omien omituisuuksien esittelyssä.
Niklas: ei haittaa mitään, hyvä jos tästä oli apua! Kommentointi saa rönsyillä ihan mielellään yli aitojen. Jos niitä aitoja nyt edes on.
Lauri: Minunkin omituisuuksistani tässä taitaa olla vain ne suurelle yleisölle sopivat palat. :-) Mutta porkkanoista kuuluu kannat katkaista ennen syömistä, eikös vaan?