Kun aamulla selkäpiissä kulkeneet vilunväristykset olivat puoleenpäivään mennessä yltyneet lämmönnousuksi ja vilustumisoireiksi, oli aika siirtyä kotiin pystyttämään sairastupaa viikonlopuksi ja potemaan myös huonoa omaatuntoa väliin jääneestä tärkeästä palaverista. Juuri niin kuin kunnon työntekijän kuuluukin.
Viikonloppuvitonen on isänmaallisissa tunnelmissa.
1. Annoitko äänesi ennakkoon, äänestätkö äänestyspäivänä, vai pihtaatko ääntäsi kuin naapuritilan isäntä työkalujaan vaikka ei niitä itse käytä?
Meillä ei pihdata, vaan ääni on jo annettu. Koska kotipostin jonot olivat liki parikymmenmetriset, oli mielenkiintoinen kokemus tutustua pääpostitalon jouhevaan järjestelyyn, jossa ei nokka kauan tuhissut.
2. Oliko/onko selvää ketä äänestät? Saako kysyä miksi? Jos saa: miksi?
Selvää kuin pläkki. Mitä sitä hyvää vaihtamaan.
3. Mitenkäs luulet että käy, tuleekohan toinen kierros vai pääseekö joku ehdokkaista kertarysäyksellä suoraan valtaistuimelle (ja/tai onko galluppeihin oikeasti uskominen)?
Tällä hetkellä uskon vielä kertarysäykseen. Gallupithan luonnollisesti kertovat totuuden.
4. [Istutko] Sunnuntaina TV:n edessä klo 19.30 lähtien viimeiseen laskettuun ääneen asti?
En taida istua, kun silmä painunee kiinni jo hyvissä ajoin sitä ennen.
5. Mitä pidit ehdokkaiden julisteista?
Huomaamattomia olivat, paitsi se keltainen. Pahvi-Sauli kolisi parhaiten.
On se kumma kun koko maa sairastuu samalla viikolla. Mutta tälle viikolle osuu myös perjantai…