Olen kulkenut Helsingissä ja pääkaupunkiseudulla busseissa koko sen ajan, kun olen täällä asunut – useamman vuoden siis jo. Pääsääntöisesti mitään suuria ongelmia ei ole ollut, bussit ovat tulleet melkein aina ajallaan ja huolineet kyytiinkin.
Mutta viime aikoina jokin on muuttunut: minusta on tullut näkymätön. Lyhyen ajan sisällä olen saanut kolme kertaa bussikuskilta nöyryyttävän ja monisanaisen saarnan siitä, kuinka bussipysäkillä pitää toimia, mikäli mielii päästä kyytiin. ”Pitää selkeästi heiluttaa sitä kättä, ei me muuten nähdä!”, ärisi eräskin kuski tässä yhtenä kauniina aamuna aiottuaan ensin ajaa ohitseni.
Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä odotan bussia hyvin valaistulla pysäkillä, en pukeudu mustaan, käytän heijastinta ja olen reippaasti käsi ojossa viittomassa bussia pysähtyväksi. Mutta enää se ei riitä – minua ei näy. Lehtien palstoillakin on jo neuvottu ottamaan käyttöön kännykkä taustavaloineen kuskien näköongelmia helpottamaan, ja lisäksi vielä on tosiaankin muistettava huitoa kädellä. Olenkin siis alkanut huitoa kanssaodottajien kummeksuvista katseista huolimatta – tuloksetta. Viimeisin saarna tuli tänä aamuna.
Tämä kaikki pistää miettimään, että mitä ihmettä kuskit mahtavatkaan siellä ajokopperoissaan puuhata, kun minä matkustajan paikalta näen mainiosti pysäkeillä seisojat ja kuski ei. Voisi myös kuvitella toimenkuvaan ikään kuin kuuluvan, että niitä pysäkkejä seurataan aktiivisesti sillä mielellä, että sieltä saattaa joku haluta kyytiin.
Mitä seuraavaksi? Pitääkö mennä keskelle tietä seisomaan? Hankkia valomiekka? Kuinka ihmeessä liikenne toimi ennen kuin kännykät oli keksitty?
Niin, tiesittehän, että HKL sai vuoden 2005 esteettömyyspalkinnon. Seuraavaksi varmaan pitää ryhtyä palkitsemaan siitä, että bussit ylipäätään vielä kulkevat.
Lause ”Pitää selkeästi heiluttaa sitä kättä, ei me muuten nähdä!” kuulostaa kovin tutulta, sain viime viikolla kuulla aivan saman rippisaarnan. Joku aikaa sitten kirjoitin aivan samasta aiheesta. Sitä on liikkeellä! Onkohan näillä kuskeilla jokin sisäinen trauma vai mistä on kyse? Tässä ammatissa näön nyt pitäisi ainakin olla erinomainen. Jos kuskit hermostuvat siitä, kun eivät näe meitä pysäkillä ja ajavat sitten ohi, ja me matkustajat teemme tästä valituksia. Onko tässä se heidän tuskansa?!?!
Taitaa olla takana jokin sisäisen koulutuksen ja/tai ajopäällikön toistama kauden mantra… Itse sain eilen kuulla pysäkissäni (!) olevan jotakin vikaa, kun kortinlukija ei ottanut arvoa. Siis pysäkillä – ”näitä tapahtuu joskus tässä”. Ei riitä ihmisen ymmärrys näissä, mutta laite päästi maksamaan matkan kuskin painettua jotakin näppäintä omasta maksupäätteestä…
Nuo matkakorttipäätteethän juttevat keskustietokannan langattomasti kanssa jotenkin, joten saattaa hyvin esiintyä paikkaan liittyviä tietoliikenneongelmia. Luulin kyllä niissä olevan jonkinlaisen välimuistin katvealueiden varalle.
Toinen busseihin liittyvä kestoaihe on ovien aukaisu. Saa todistaa harva se päivä matkustajien pyytelyä ovien aukaisusta.
Eivät matkakorttipäätteet ole yhteydessä jatkuvasti minnekään vaan niiden tiedot puretaan silloin tällöin, varmaankin varikoilla tms. Ongelmapysäkit varmaan sijaitsevat kuntarajoilla ja se mistä matkakorttilaite tunnistaa, missä milloinkin ollaan, perustuu ihan tavalliseen trippimittarityyppiseen ratkaisuun eli ”askelmittariin”. Joskus bussin reitti on eri pituinen suhteessa siihen, mitä laitteeseen on ohjelmoitu ja rajapysäkillä ”ollaan väärässä kunnassa” jolloin kortti ei toimikaan. Kuljettaja voi silloin korjata tilanteen säätämällä manuaalisesti ”askelmittaria” suuntaan tai toiseen. Jos en väärin muista, tämä informaatio löytyy matkakorttia esittelevältä sivustolta, sieltä voi tarkistaa…
Ei se pelkkä käsien heiluttelua aina riitä. Olen joutunut seisomaan keskellä katua hyppien ja käsiä sekä jalkoja heilutellen että bussi pysähtyy. Se on aika nirso tuo kaksytnelonen. Kehtaavat sitten vielä piikitellä kun/jos pysähyvät. Argh!
Lähinnä tässä ihmetyttää, että kuinka kuskien näkökyky on yhtäkkiä dramaattisesti huonontunut. Nämä ongelmat ovat ainakin mulle ihan uusia, sillä aikaisemmin bussin pysäyttämiseksi on riittänyt suunnilleen nenänniisto pysäkillä. Vai onko kaksnelosessa ollut sama vika jo pitkäänkin?
Kättä on hyvä heilautella myös siksi, että kuski tuntuu sijoittavan pysähtyessään autonsa aukeavan etuoven suunnilleen heilauttajan kohdalle. Variaatioita kyllä on tästäkin aiheesta. Ja joskus siitä ovesta avataan vain puolet – säästösyistä, paineilma maksaa?
Tuskin paineilma maksaa, mutta ovien tekniikka ei välttämättä kestä. On tullut todistettua sitäkin, kun ovet eivät mene kunnolla kiinni. Sitten kun ne saadaan kiinni alkaa jännitys taas seuraavalla pysäkillä…