Never as good as the first time, lauloi Sade, mutta otettaessa käyttöön jotain uutta teknologiaa on totuus usein tismalleen päinvastainen. Joskus ensimmäinen kerta on niin kamala, että se jää samalla myös viimeiseksi. Useimmiten käyttäjä joka tapauksessa joutuu pinnistelemään hetken ennen kuin käyttö alkaa sujua, varsinkin jos valmiina ei ole olemassa mitään mentaalista mallia, josta voisi ammentaa apua. Lifeblog-blogin pitäjäkin huomasi ällistyksekseen, ettei Nokian kännyköiden käyttöliittymä olekaan välttämättä ensikertalaiselle helpoin vaihtoehto: Ease of use sometimes means nothing to a first time user. ”How should one design a product to minimize the barrier to first-time use?”, kirjoittaja kyselee. Liittämällä siihen jonkin entuudestaan tutun elementin, vastaan. Jotain, minkä tunnistaa, jonka tietää toimivan tietyllä tavalla, ja joka myös toimii niin. Että pääsisi alkuun. Mutta mikä on tuttua kenellekin, se on vakavan käyttäjätutkimuksen paikka.

Mistä tulikin mieleeni etnografia, menetelmä, jota käyttäjätutkimuksessakin käytetään. Onpa sitten pitänyt etnografiastakin vääntää internet-aikakauteen soveltuvampi muunnos: netnografia. ”Netnography is ethnography adapted to the study of online communities. As a method, netnography is faster, simpler, and less expensive than traditional ethnography and more naturalistic and unobtrusive than focus groups or interviews. It provides information on the symbolism, meanings, and consumption patterns of online consumer groups.” Auh. [via]