DWM:ssa listataan 10 asiakkaiden suusta kuultua syytä olla välittämättä saavutettavuudesta: 10 Reasons Clients Don’t Care About Accessibility. Ja tässä ne ovat, vapaasti käännettynä:
- Saavutettavuus määrätään laissa, mutta ei ole olemassa standardeja, joita noudattamalla velvollisuuden saisi täytettyä.
- Siitä ei ole välitöntä hyötyä.
- Saavutettavuus myydään teknisenä ongelmana.
- Asiakkaat eivät halua ajatella vammaisuutta.
- Emme enää sijoita rahaa, vaan ylläpidämme.
- Se ei ole osa testaamisprosesseja.
- Saavutettavuus tuntuu ilonpilaajalta.
- Kukaan ei valita.
- Se edellyttää osallistumista.
- Ei ole johtajaa, jota seurata.
Totta, että saavutettavuuden testaaminen on yleisesti ottaen vaikeampaa kuin käytettävyyden, ja saavutettavien palveluiden suunnitteleminen ja tuottaminen vaatii paitsi vähän enemmän panostusta, myös asenteiden rukkausta. Jos asiakas ei hoksaa saavutettavuudesta saatavia hyötyjä pitkällä tähtäimellä, ne kannattaa vääntää vaikka rautalangasta. Lainsäädäntöuhkailut voi jättää sikseen, mutta muistutus ikääntymisestä on fakta jokaikisen kohdalla. Jos haluaa heittäytyä leikkisäksi, on artikkelissa siihen hyvä vinkki: ota asiakkaalta hiiri pois ja muuta monitorin asetuksia. Tilannetaju kannattaa tosin pitää kohdillaan näissä leikeissä.
