Tällä viikolla on vastaan tullut useita mielenkiintoisia mobiiliaiheisia kirjoituksia, joita en ole ennättänyt aikaisemmin ottaa esille. Toissapäivänä julkistettiin maailmanlaajuisen mobiilia käyttäjäkokemusta käsitelleen kyselytutkimuksen tulokset (pdf), joiden mukaan käytettävyys on mobiilipalveluiden valintaperusteena kirkas ykkönen. Etenkin palvelun nopeutta ja helppoa navigoitavuutta pidetään tärkeinä – mutta ennen kuin niin pitkälle päästään, pitäisi peruskäyttäjän osata löytää tarvitsemansa applikaatio ja ladata se puhelimeen. Kännykän käyttäjiä on maailmassa enemmän kuin netissä surffailijoita, mutta ainakin minulle on suuri arvoitus se, kuinka netitön ihminen saa ylipäätään tietoa jostain niin mystisestä asiasta kuin mobiilisovellus. Tv-mainoksista? Lehdistä? Kyselyn perustana käytetty 7 Rules of Mobile Data User Experience -kriteeristökään ei tähän vastaa.

Kysymystä ennätti kuitenkin sivuta Ahtisaaren Marko listatessaan mobiilin tulevaisuuden haasteita Seven Challenges to our Shared Mobile Future -kirjoituksessaan. Mobiiiteknologian saavutettavuuden ohella haaste suunnittelulle on mm. se, kuinka suunnitella (palveluita) aparaatille, joka on välillä auki ja välillä ei: ”How do we design to be sometimes off in a world that is itself always on?” Ahtisaaren kirjoitus on pitkä ja pientä pränttiä, mutta kyllä se lukea kannattaa.

Samaan syssyyn voi lukea myös Jannen pohdintaa siitä, mitä mobiilisuus oikeastaan onkaan – ja miksi podcastingin suosio on mobiili-tv:tä todennäköisempää: ”Mobile phones are mostly background devices, whereas a laptop has a tendency of consuming all your attention, becoming a foreground device. […] I also believe why this is the reason why podcasting has an upper hand over mobile TV: it designs for the background experience instead of the foreground experience: you can still drive while listening on the radio, but you need your eyes and ears on the telly.”

Kännykkää ahkerasti räpläävä ja puhelimessa alati lätisevä kansanosa saattaisi olla eri mieltä: useimmat tuntemani ihmiset pitävät kännykkää päällä myös öisin (jolloin tv, radio ja tietokone lienevät useimmilla suljettuina), ja se vaatii sekä silmiä että korvia jopa televisiota enemmän. Television voi jättää päälle taustahälyksi ja puuhailla samaan aikaan jotain muuta, eikä ohjelmasta silti tipu kärryiltä – kännykkä sen sijaan vaatii kaiken huomion silloin, kun sitä käyttää (pelkkää aukioloa ei lasketa käytöksi). Mm. Digi-TV:n palveluntekijän oppaassa (pdf) on hyviä pointteja television käyttöön liittyvistä erityispiirteistä. Mutta sitten maailmassa on tietenkin sellaisia ihmisiä kuin minä, jolle ei tuota vaikeuksia laittaa puhelinta päivittäin kiinni, ja joka kuuntelee mieluummin radiota kuin podcastia.