Tätä aikaa tuntuu leimaavan kummallinen dualismi, jonka toisessa päässä kaikki kutistuu ja liitetään yhteen, ja toisessa taas tarjotaan vain suurinta ja mahtavinta. Keskitien kulkeminen ja kohtuus tuntuvat olevan auttamatta out.
Olen ennenkin rutissut tikkuaskin kokoisista kännyköistä ja muista teknisistä häksättimistä, joita ei kohta erota edes suurennuslasilla. Jos kaukosäätimet ovat hukassa jo nykyisellään, en uskalla edes ajatella mitä tapahtuisi, jos käyttäisin yhtä ainoaa minikokoista säädintä kaikkien laitteiden ohjailuun – ja hukkaisin sen. Mutta yhtä aikaa tekniikan kutistumisen kanssa väestö ikääntyy ja kaipaa selkeämpiä ja yksinkertaisempia laitteita. Miksi siis on niin kovin tärkeää mahduttaa enemmän toimintoja aina vain pienempään pakettiin? Ja kuinka pitkälle kutistamista voi ylipäätään jatkaa, kai jossain jokin raja tulee vastaan?
What Size Fits All? -artikkeli kertoo vastauksen löytyvän materiaaleista, jotka sallivat kaikenlaisen taivuttelun ja venymisen. Ehkä tulevaisuuden kännykkä ei ole rannekelloa suurempi, mutta tarvittaessa avautuu täyteen mittaansa kuin luottokorttihaitari ikään. Mutta en minä sittenkään ymmärrä miksi niin pitäisi tehdä – siksikö vain, että se on kenties mahdollista? Onko se sitä mitä käyttäjät oikeasti haluavat, vai menemmekö nätisti insinöörien ehdoilla? ”Engineers love to make things smaller, both because it’s a technical challenge and because it shows progress in an easily measurable form. With marketers aligned to the brand cachet of all that is tiny, we can expect more and more products to get the shrink treatment. Consumers, however, are desperate for products that are simpler and less complex.”
Vertailun vuoksi: viime vuosikymmenen seksikkäimpien laitteiden top-kympissä pienimmät kapineet ovat kutakuinkin kämmenen kokoisia, ja valtaosa varsin massiivista tekoa. Toivelistalla on siis massiivinen kodin viihdekeskus, jota ohjaillaan pikkiriikkisellä säätimellä. Hassua. Itse en haluaisi kotiini kumpaakaan, mutta taidan olla muutenkin outo: kaipaanhan yhä litran limsapullojakin.
Itse olisin eri linjoilla. Esimerkiksi matkapuhelimissa kaipaan koko ajan pienempiä. Nykyisetkin ovat liian suuria taskussa kuljetettaviksi. Omasta mielestäni pienempi on parempi – ainakin matkapuhelimissa.
Tässä näkeekin selvästi erilaisten käyttäjien erilaiset tarpeet. :-) Mulle nykypuhelimet ovat järjestään liian pieniä, ja tuppaavat hukkumaan milloin repun, milloin olkalaukun syövereihin. Naiset eivät juuri taida kännyköitä taskuissa kuljetella. Oma nokialainen 7610 on juuri siinä rajoilla, että sen pienuuden vielä kestää, mutta voisin ottaa mielelläni vähän isommankin.
7610 on jättikokoinen! :)