On olemassa tietty ihmislaji, joita tällä hetkellä ulkona vallitseva sateinen harmaus inspiroi, onhan se lupaus ihanasta syksystä, kun taas toisilla on kuolettavan tylsää – tekisi mieli vain vetää peitto korville ja nukahtaa sateen ropinaan. Matalapaineen aiheuttama tylsistymisen tunne on onneksi useimmiten ohimenevää, mutta huolestuttavampaa on se, jos töissä tympii jatkuvalla syötöllä. Siinähän horjuu jo kansantalouskin.
Työn tylsyyttä käsitellään Washingon Postin Boredom Numbs the Work World -jutussa. Siitä käy ilmi mm. se, että tylsistyminen on tutkimusten mukaan stressiäkin vaarallisempi tila, joka itse asiassa aiheuttaa stressiä: ”The less someone works at work, the more pressure they feel. […] It blocks creativity, which can undermine any company, which can keep it from staying abreast of the marketplace, competition. When you have that boredom, that can produce a kind of pervasive cloud. It can build like a critical mass that hurts the company’s performance and market position.”
Mistä apu? Is work boredom an existential inevitability? -kirjoituksessa lääkkeeksi tarjotaan käyttäjäkeskeistä suunnittelua myös töiden suhteen: ”Rather than try to redesign people to fit a job, what is needed is to redesign jobs to fit the psychological needs of people. Human centered design needs to be applied to all kinds of work.” Saattaa tuntua utopistiselta, ja monessa työpaikassa varmaan sitä onkin, mutta käyttäjälähtöisen ajattelun soisi ylettyvän myös tuotteiden ja verkkosivujen ulkopuolelle. Siitä jos mistä olisi vielä enemmän hyötyä myös sillä kuuluisalla pitkällä tähtäimellä.
