Kulttuurimatkailu jatkui tänään tutustumisella Pohjois-Karjalan museon Nyt ja Ikuisesti -häänäyttelyyn; innoittajana kenties vastikään avioon toistamiseen karannut ystäväni, jonka hääkuvia eilisaamuna katselin. Totta puhuakseni viivyin paljon pidempään samaisen museon monissa Karjala-näyttelyissä, joista löytyi mummolasta tuttua esineistöä vaikka millä mitalla. Eilen ehätin ihastella Rafael Wardia Joensuun taidemuseossa, ja etenkin museon mittavaa ikonikokoelmaa. Itse tuntien tässä tulikin sitten seuraavan parin vuoden museokiintiö täytettyä yhdellä reissulla, vaikka museoiden hiljaisuudessa onkin samaa vetovoimaa kuin vanhoissa kirkoissa, joita jaksan koluta loputtomiin.
Häihin liittyen huomasin, että kaikki ne seremoniat, joihin olen raahannut mukaani avecin, ovat sittemmin päättyneet eroon. Naimisiin meneville ystäville siis tiedoksi, että jos haluatte liittonne kestävän, niin meikäläiselle kannattaa lähettää ihan vain yhden hengen kutsu.
