Kännyköiden käyttötapojen kulttuurisia eroja on jälleen tutkittu, tällä kertaa vuosina 2002 ja 2004 Lontoossa, Pariisissa ja Madridissa: A mobile tale of three cities. Vaikka sinällään onkin mielenkiintoista nähdä kuinka erilaiset yhteisölliset normit säätelevät kännyköiden käyttöä, ei ainakaan tämän tutkimuksen tuloksissa ollut mitään odottamatonta. Vai mitä sanotte tästä: ”Londoners tended to be the most reluctant users of mobile phones in public and Madrid residents the most talkative. Parisians had the strictest rules governing mobile phone etiquette, and they often felt free to enforce it on others […]. When the phone rings in a group setting, the reactions vary wildly. Users in Madrid tend to answer and invite everyone else into the conversation, Londoners will walk away to speak on the phone, and Parisians will totally ignore the call.”
Mielenkiintoisempaa tutkimuksessa on sen sijaan se, kuinka asenteet ennättivät muuttua tutkimuksen kuluessa: parissa vuodessa pariisilaiset lakkasivat arastelemasta kahviloissa puhumista, mutta toisaalta taas puhelimeen vastaaminen elokuvissa yleistyi (!). Muutenkin sosiaaliset estot tuntuivat vähitellen kaikonneen esimerkiksi kirjastoissa, sairaaloissa ja julkisessa liikenteessä. Kuinka tämä sopii yhteen joissakin paikoissa voimassa olevien totaalikännykkäkieltojen (Amerikassa, muistaakseni) ja hiljaisten junanvaunujen kanssa?
Koko tutkimukseen voi tutustua täällä: A comparative study of mobile phone use in public places in London, Madrid and Paris (pdf). [via]
