Miksi äiti diggailee Jari Sillanpäätä ja minä Mokomaa? Yksi syy saattaa olla se, ettei äiskä ole pahemmin joutunut tekemisiin thrashmetallin kanssa, vaan on humpannut nuoruudessaan tanssilavoilla enemmän Sillanpään kaltaisten esiintyjien tahtiin – ja tutuista asioista on helpompi pitää. Mutta se on vain yksi selitys.
Lisää selityksiä mieltymysten muodostumiselle löytyy Some insight into how we develop preferences -jutusta. Entuudestaan tuttujen asioiden lisäksi tykästymiseen saattaa johtaa myös vaivihkainen ”aivopesu”: ”Preference occurs more readily when it’s subtly suggested to us, compared to when we’re hit over the head with it.” Tämä selittäisi ainakin sen, miksei minusta tullut free jazzin tai AC/DC:n ystävää kovasta patistuksesta huolimatta – ja miksi niin kovin moni idea menee läpi vasta muutaman esityskerran jälkeen.
