Viime päiviin saakka en ollut koskaan kuullutkaan kokoonpanosta nimeltä Antony and The Johnsons, mutta kun viikon sisällä kotimaan lehdissä silmiini sattui levyarvioita, joissa mainittiin vertailukohtina sekä Jeff Buckley että Rufus Wainwright, oli jo pieni pakko ottaa asiasta selvää. Biisinpätkä sieltä, toinen täältä, kokonainen Hesarin Nyt-liitteestä, ja olinkin jo valmis tekemään asiaa levykauppaan.
Enkä turhaan. Viimeisen sävelen jälkeen istuin ja kuuntelin hiljaisuutta varmaan vartin. Otto Talvio sanoo Nytin arviossa levystä kaiken olennaisen paremmin kuin itse osaisin koskaan sanoa, mutta yhden asian sentään voin lisätä: en muista milloin jokin levy viimeksi olisi loputtuaan saanut kaikki muut maailman äänet tuntumaan turhilta. I Am a Bird Now teki sen.
