Tuuletin tänään päätäni Suomen Design for All -verkoston järjestämässä Muotoseikkoja -muotoilufoorumissa, jossa puheenaiheena oli se, kuinka tuotteiden helppokäyttöisyyttä, ympäristöjen esteettömyyttä ja palvelujen saavutettavuutta voi parantaa muotoilun keinoin kaikille käyttäjille. Meininki oli onneksi vallan toinen kuin muutama viikko takaperin. Olen oppinut tunnistamaan hyvän luennon/seminaarin tms. siitä, että esitykset tempaavat mukaansa ja saavat kynän viuhumaan paperilla, kun ideoita ja ajatuksia yhtäkkiä tulvii pääkopan täydeltä. Tänään kävi niin.
Esityksissä oli totisesti sisäistetty se, että suurin haaste saavutettavuuden saralla tulee olemaan väestön ikääntyminen. Muistaakseni luvut menivät niin, että vuoteen 2009 mennessä kuusikymppisiä on Suomessa enemmän kuin 15-vuotiaita. Väki vanhenee yhtä lailla kaikkialla maailmassa, eikä tämä väki olekaan mitä tahansa väkeä, vaan ihmisiä, jotka ovat tottuneet ostamaan ja vaatimaan palveluita, ja joilla on teknologiakin hanskassa. Tähän kohtaan voisi piirtää kuvan vaikkapa matalalattiabussien ja saavutettavien verkkopalveluiden eksponentiaalisesta kasvusta, sillä niitä kumpiakin tullaan tulevaisuudessa peräänkuuluttamaan. Onko tarjontaa riittävästi?
Vaikka suuri osa läsnäolijoista olikin akateemista väkeä ja erilaisten järjestöjen edustajia, tuli mieleen parikin kertaa Diili – jopa meikäläisen kaappihumanistin aivoilla sai helposti viriteltyä saavutettavia markkinaideoita. Kassakoneen kilinää ei kuulunut Arni Aromaan esitellessä Älykästä olosaunaa, mutta siinä jos missä ollaan ymmärretty käyttäjien tarpeet ja vielä vähän päälle. Saunapuristeja ei välttämättä miellytä ajatus saunasta, jossa kiuas on asennettu lähelle lattianrajaa, eikä lauteille sen myötä tarvitse kiivetä, mutta ikänsä saunonutta vanhusta tai liikuntarajoitteista tällainen design varmasti miellyttää. Kun konseptiin lisätään mm. värimuutoksella lämpötilan muutoksesta kertova kiukaan suojalasi ja mahdollisuus upottaa seiniin vaikkapa näyttöjä ja äänentoistolaitteita, puhutaankin yhtäkkiä luksustuotteesta, joka uppoaa nykyisille welness-trendipettereille kuin veitsi voihin. Aromaan esitystä lainatakseni: Ratkaisu, joka on yhdelle välttämättömyys, voi olla toiselle luksusta.
Toisin sanoen: jos suunnittelun lähtökohtana on alusta alkaen saavutettavuus, sillä tavoitetaan heti paljon suurempi ryhmä ihmisiä. Saavutettava ja standardeja noudattava verkkosivusto toimii suuremmalla todennäköisyydellä useampien ihmisten selaimissa ja useammilla laitteilla kuin kökkö koodaus, ja on vielä selkeästi pitkänäköinen ratkaisu. Lisäksi saavutettavuusosaaminen on iso plussa kenelle tahansa suunnittelijalle, eikä ollenkaan itsestäänselvyys. Miksi odottaa viime tinkaan ja taipua vasta olosuhteiden pakosta, kun voi tehdä hyvää jälkeä jo nyt?
