Käytettävyydessä ja erilaisten verkko- ym. palveluiden kehityksessä on aika ajoin tiettyjä trendejä, jotka ylettyvät asiakkaisiin saakka: milloin halutaan portaaleja, milloin personointia, flash-toteutuksia, tekstiversioita, kyselytutkimuksia – milloin mitäkin. Meilläkin on yleistymässä persoonien käyttö suunnittelutyössä, vaikkei mistään trendistä vielä voikaan puhua.

Tunnustan heti suhtautuvani vähän nihkeästi siihen, että halutaan ottaa käyttöön viimeisin vipstaaki vain siksi, että se sattuu olemaan se viimeisin. Muutama vuosi takaperin sähköpostilaatikkooni kolahti hieno kattaus persoonien käytöstä eräästä silloisessa asiakasprojektissa – lähettäjän tarkoituksena oli kertoa, että nämä ovat nyt ne persoonat, joille hommaa tehdään. Unohtui vain kertoa se, mistä persoonat oli riipaistu kasaan ja mitä virkaa niillä on vaikkapa sille insinöörille, joka virittelee konepellin alla olevia tietokantoja. Näihin kysymyksiin en koskaan saanut vastausta, enkä toisaalta myöskään koskaan kuullut asiakkaalta aiheesta yhtään mainintaa. Kävi mielessä, että kenenkähän aikaa tässä oli eniten hukattu.

Persoonathan ovat määritelmän mukaan ”tutkimukseen perustuvia tuotteen kuvitteellisia käyttäjiä, joiden tarkoitus on konkretisoida käyttäjien ominaisuuksia ja tavoitteita”. Ja nimenomaan siis käyttäjien, ei markkinasegmenttien ominaisuuksia – tässä mennään monesti pöpelikköön. Parhaimmillaan persoonat ovat oiva apuväline, kun halutaan toteuttaa jokin useammalle kohderyhmälle suunnattu palvelu: on helpompaa ajatella, kuinka Mirja, 52-vuotias kokenut netinkäyttäjä ja verkkoshoppaaja jotain palvelua käyttäisi ja mitä asioita Mirjan suhteen on otettava huomioon. Periaatteessa on helppoa luoda persoona, mutta kuinka tehdä siitä hyödyllinen, se onkin eri juttu. Ja ihan oma taiteenlajinsa on vielä kommunikoida persoonien piirteet ja hyödyt kaikille niille osapuolille, joiden toivotaan ottavan ne huomioon omassa työssään.

Lisälukemista ja vinkkejä kiinnostuneille:

Kim Goodwin: Perfecting Your Personas
ClickZ: Persona Development and the Law of Averages