Miksi visuaalisesti komeita sivustoja harvemmin kiitellään niiden saavutettavuudesta? Ja miksi saavutettavuus ja käytettävyys ovat usein synonyymejä tylsälle? Vaikka sekä saavutettavuudessa että web designissa on loppujen lopuksi kyse paremman käyttäjäkokemuksen aikaansaamisesta sille, joka verkkosivuja sattuu tuijottamaan, ei silti osata leikkiä yhdessä.
Web Accessibility and Design: A Failure of the Imagination -artikkelissa haetaan yhteisymmärrystä web designin ja saavutettavuusperiaatteiden toteuttamisen välille. Artikkelin mukaan saavuttavuusnäkökulmien sivuuttamisessa on kyse on enemmänkin mielikuvituksen puutteesta: ”Designers do not emulate designs because they are accessible, they emulate sites that they admire or that inspire them. It is only by reaching the hearts and minds of the very designers who create websites that accessibility will truly become mainstream in its practice. Designers need to bring their considerable creative powers to bear on the specific challenges of accessibility. The accessibility community needs to value that power of design and to cultivate a culture of innovation and creativity in accessible design.”
Jotta muutosta parempaan suuntaan tapahtuisi, pitäisi tekijöiden osaamista parantaa ja tietoisuutta lisätä, mutta asenteiden tasolla saavutettavuuden huomioimisen tärkeyttä on vaikeampaa sisäistää. Ehkä tässä kohdassa tepsii se, mikä muutosvastarinnassa yleensäkin: hyvät esimerkit. Perussäännöt haltuun ja lisää CSS Zen Gardenin kaltaisia kokoelmia kauniista, standardeja noudattavista sivustoista – ainakin sillä pääsisi alkuun. Kukahan perustaisi Suomeen vastaavan? Ja milloin meillä aletaan toden teolla, suureen ääneen arvostaa niitä tekijöitä, joilta homma hoituu kaikkien taiteen sääntöjen mukaan?
[Lähde: Dey Alexander]
