Aikanaan sosiologiaa opiskellessani oli monesti sellainen olo, että mistä tahansa voi vääntää sosiologisen tutkimuksen. Turhaan ei sosiologiaa sanota yleiseksi yhteiskuntatieteeksi, sillä juuri sitä se on. Hyvin yleistä. Tässä kontekstissa voisi melkein huvittua siitä, että tienaan leipääni tutkimalla käyttäjäkokemusta, sillä ala on ihan yhtä lailla likimain kaikenkattava, jos siitä haluaa karistaa pois perinteiset kohderajaukset ohjelmistoihin, tuotteisiin ja verkkosivuihin.
Parhaimmillaan hyvä käyttäjäkokemus on suorassa suhteessa bisneksen kasvattamiseen. Hyvä esimerkki on joululahjojen ostaminen: Shops must mix festive scents and sounds to tempt the buyer. Jos kaupassa tuoksuu piparkakuilta ja shoppaajille tarjotaan glögiä vienojen joululaulujen säestyksellä, voi olla varma, että porukkaa riittää. Tutkimuksen mukaan se ei tosin välttämättä ole ihan näin yksinkertaista, vaan yhdistelmän on osuttava oikeaan: ”The Christmas music and scent together made no difference to the volunteers’ preferences. They gave the merchandise an average score of 6.65 with the festive atmosphere, compared to 6.69 with no Christmas influence. But if only one festive factor was used, the shoppers’ ratings fell. With only the Christmas music, the merchandise scored on average 6.06, and with just the Christmas smell it scored only 5.69.”
Mutta vaikka tuoksu olisi juuri se oikea ja lempibiisi saisi hyräilemään, ei niistä ole juuri apua kuumuudessa ja tungoksessa, josta jokainen haluaa vain päästä mitä pikimmiten pois. Silloin osaa arvostaa enemmän hyvää ilmastointia ja täyttä miehitystä kassoilla. Glögimaistiaista en silti pistä pahakseni…
