Käyttäjillä on vaikeuksia oppia käyttämään sivupolkua, kertovat tutkimukset: ”The resistance to using breadcrumbs is perplexing. They increase efficiency. They support site learning. They reduce the user’s ’where-was-I?’ memory burden by providing a list of recently visited pages. They make it easier to cross levels of the navigation decision tree within the browse environment. [..] But breadcrumbs are only beneficial if users notice them.”
Aina sivupolkujen käyttäminen ei toimi, tai verkkosivujen konepellin alla hörpöttävän julkaisujärjestelmän logiikka tekee siitä omituisen. Sivupolkuhan ei välttämättä kerro totuutta niin kuin käyttäjä voisi kuvitella, siis juuri sitä reittiä, jota pitkin tiettyyn pisteeseen on päädytty. Jos sivulle on tultu esim. haun kautta, voi sivupolku silti osoittaa reitin sellaisena kuin se etusivulta ”oikeaa” tietä pitkin tultuna näyttäisi. Kokeneemmat käyttäjät saattavat tietää tämän, ja kokemattomampiakin voi opastaa sivupolkujen ymmärtämiseen ja tehokkaaseen hyödyntämiseen. Mutta silloin sopisi olettaa, että merkitsemistavoissa olisi sen verran yhteneväisyyttä, ettei sitä ole mahdollista sekoittaa johonkin ihan muuhun.
np. Tuure Kilpeläinen: Lusikat laatikossa. Tää on ihq!
