Mea ei ole vielä kohdannut Sitä Oikeaa, kun taas Benropea tungettelu ahdistaa. Itse täytin kansalaisvelvollisuuteni viime viikolla pitkällisen harkinnan ja puntaroinnin jälkeen. Harmitti, ettei kukaan tullut ääntä hakemaan, vaan itse piti väen vängällä kiven silmästä kaivaa se vähiten huono ehdokas. Kävi mielessä, että äänestyslipun leimaamisen yhteydessä olisi aika kätevää saada Se on täytetty -pinssi, joka estäisi keskustassa liikkuessa vähän turhankin tuttavallisten ehdokkaiden lähentelyn. Kun jotenkin on vaan niin surullista sanoa kylmissään värjöttelevälle lappujen jakajalle että Kiitos, mutta myöhästyit ja ääni meni jo. Saman sarjan tarran voisi liimata myös ulko-oveen, siihen postiluukun tuntumaan.
Tuosta tuli mieleeni, kun taannoin Yhteisvastuu-keräykseen vastasin hätäpäissäni pyytäjälle, joka oli naapurin täti ja tuli ovikelloa soitellen kerjuulle, että olen jo antanut osuuteni. Täti katsoi minua hiukan kummissaan, mutta ei sanonut mitään, vaan lähti nöyrästi seuraavalle ovelle. Vasta myöhemmin hokasin, että kello oli silloin tasan 12 keskipäivällä ja keräys oli juuri silloin alkanut. Kai se täti ihmettelei, että kuka on ollut vielä nopeampi.
Vaalihernesoppaa jos joku tykistä antaisi, niin kunntelisin sanomaansa. Minut olisi nyt helppo vakuuttaa, missä ne kaikki mansen ehdokkaat on.
Auttaisko jos menis torille huhuilemaan? Täällä pääkaupungissa tuntuu että noihin ehdokkaisiin on vaikea olla kompastumatta, missä tahansa liikkuukin, mutta kun eivät ne oikein kosketa. Bussipysäkkien aikataulujenkin päälle on sumeilematta mainoksia liimailtu. Pari päivää sitten näin eräänkin isokokoisen perussuomalaisen metrotunnelissa vaalikarjaa paimentamassa, kyllä pelotti. Ja lenkillä ihmettelin, että mitäs tuo vanha setä siinä lyhtypylvään vieressä häärii: liimasi tomerana vaali-ilmoitustaan tolppaan. Tuli ihan etsintäkuulutus mieleen.