Silloin joskus kun mietin mitä haluaisin tehdä isona ja mitä opiskella, oli yhtenä vaihtoehtona ruotsin, psykan, teologian ja ties minkä ohella myös kulttuurintutkimus. Jostain syystä ajauduin sosiologiksi, mutta kyllä sinne opintoviikkomäärään silti vähän sitä kulttuurintutkimustakin mahtui.
Ja hyvä että mahtui, sillä tässä parin viime vuoden aikana ne tiedot ja taidot ovat tulleet tarpeeseen (kuka olisi uskonut?). Käytettävyyden ja käyttäjäkokemuksen suhteen kulttuureilla on merkitystä paljonkin. Culture Matters -haastattelussa Intelin antropologi kertoo mainioiden esimerkkien kera siitä, kuinka kulttuuriset erot vaikuttavat tuotteiden suunnitteluun: ”Indeed, thinking about cultural practices shaping technology usage means thinking about things like interfaces and interactions. After all even something as straightforward as the ’desktop’ actually implies a whole way of making sense of the world that is quite Western – desktop, recycling trash can, inbox, folders, mail are all concepts that come out of a particular notion of work, and organizational infrastructure that might not be as transparent as we imagine. Similarly, ideas about privacy and security, things we tend to imagine as universal concerns, may in fact be slightly more unstable cultural constructs that play out differently in different cultural contexts.”
Kotimaassa entinen graduohjaajani Matti Kamppinen kirjoittaa samasta aihealueesta uusimman Tieteessä tapahtuu -lehden Tulkinta uskontoetnografiassa (pdf) -artikkelissa. Ei kannata säikähtää tuota uskontoetnografia-termiä, sitä oikeastaan vain sivutaan – jutun tarkoituksena on selventää kulttuurintutkimukseenkin liittyvän etnografian menetelmiä ja tulkinnan työkaluja. Hiukan teoreettista tekstiä, mutta kannattaa lukaista.
