Samuli kirjoittaa varsin asiallisesti ja vähän romanttisestikin atk-tukihenkilönä toimimisesta. ”Atk-tukihenkilö on kuin mikä tahansa tukihenkilö tai sovittelija, joka on kutsuttu paikalle selvittämään käyttäjän ja tietokoneen kommunikaatio-ongelmaa, josta osapuolet eivät ole päässeet sopuun keskenään. On aivan sama, onko ’vika’ käyttäjässä, tietokoneessa vai molemmissa, sillä taustalta löytyy aina sama juttu: toinen sanoo jotain mitä toinen ei ymmärrä, ja tekeminen keskeytyy informaatiokatkokseen. […] Eikö atk-tukihenkilö olekin opetuslapsi suuremman asialla, julistamassa tietotekniikan ilosanomaa, ja eikö hänen tehtävänsä olekin tehdä itsensä ennen pitkää tarpeettomaksi?”
Kunpa kaikki atk-tukihenkilöt olisivatkin samanlaisia! Näin huokaisisi varmasti moni ei-tekninen taho, jos lukisi Samulin kuvauksen. Atk-tukemisen ohella minäkin olen havainnut kielen muutokset, jotka huomaa viimeistään siinä vaiheessa, kun esimerkiksi käytettäyystestitilanteessa kehottaa käyttäjää vaikkapa avaamaan selaimen. Yhdeksässä tapauksessa kymmenestä vastauksena on hämmästynyt kulmienkohotus, ja sen jälkeen oivalluksen tuoma helpotus: ai netti!
