Asteriskissa on uunituore juttupari, jossa pohdiskellaan ja listataan hyviin blogeihin liittyviä ominaisuuksia. Ensimmäisessä osassa määritellään minkälainen on hyvä blogi tai bloggaaja, toisessa taas kerrotaan mitä siitä seuraa. Tämä on hyvä yhteenveto: ”A blog can [be] about, and for, anything at all. People try to nail it down at times, but in my mind it can be whatever you wish it to be and therefore you can choose what you get out of it.” Nih!
Kotomaan blogosfäärissä ei ole montakaan päivää siitä, kun Kari kertoi syitä bloggaamiselle. Sielläkin korostuu bloggaamisen ehkä yllättäväkin sosiaalinen ulottuvuus ja uusien ihmisten kohtaaminen – jos nyt ei nenätysten, niin verkossa ainakin. Ja koskaan ei tiedä mitä kautta ”verkosta tuttu” yhtäkkiä lähestyy tai peräti seisoo edessä: viimeksi ilahduin juuri tänä aamuna saatuani kollegani kautta terveiset eräältä blogituttavuudelta. Maailma on pieni ja joskus se on mukavaa!
Kutkuttavaa ja kamalaa on se, että huomaat arkitilanteessa miettiväsi mitenkähän tuo ihminen bloggaa. Tai bloggaisi…
Itse aloitin (koti-ikäväisen) expat-ystävän vinkistä jouduttuani
pitkälle leikkauslomalle – ja jäin heti koukkuun! Virkistävää on.