Hesarissa on parina viime päivänä listailtu syksyn uutuuskirjoja sillä seurauksella, että olen alkanut mittailla kirjahyllyjäni nk. sillä silmällä. Kirjafriikkinä tiedän jo nyt, että ihan liian moni opus löytää (pölyisen) kotinsa hyllyistäni, joita ei ole liialla tilalla pilattu. Lisää elintilaa kirjoille hankin viimeksi tuossa vuosi sitten, ja tällä hetkellä tilanne taitaa olla vielä kohtuullisesti hallinnassa. Mitä se on vuoden kuluttua – parempi kun en edes ajattele.
Aiheeseen liittyen Sedis viskasi ilmoille romaanimeemin. Ei niin kovin salainen haaveeni onkin varmaan aina ollut kirjoittaa jonakin päivänä kirja, mutta milloin, se jää nähtäväksi. Mitään nuoren naisen kasvukertomusta en siitä haluaisi, niitä ilmestyy muutenkin. Tyylilaji voisi enemminkin olla vaikkapa ironista viihdettä sydänverellä. Tällä hetkellä tosin näyttää siltä, että nimeni näkyy aiemmin tieteellishenkisen julkaisun kuin romaanin kannessa, mutta se ei nautintoa vähennä!
”1001 tapaa viettää aikaa Helsingissä ilman rahaa” oli ainakin yksi kirja, joka meidän piti kirjoittaa yhdessä.
Itsekin hyllymetrejä kipeästi tarvitsisin lisää, vaan kun Lundiaan ei ole varaa ja Ikea arveluttaa eettisistä syistä niin minkäs teet. (Vastauksia kaivataan!)