Jos kaupunki tulvisi
vesireittejä pääsisi pakoon
Kaupunki tulvisi
vesireittejä pääsisi pakoon
vaan minä en ole kala
Toin taas mukanani sateen. Reilun kolmen viikon poissaolon jälkeen laskupino on miltei yhtä korkea kuin blogattavien asioiden, villiviini yrittää tunkea sisään avoimista ikkunoista, oma teemuki tuntuu yhtä aikaa tutulta ja vieraalta ja kaksi kelloa on pysähtynyt. Varovasti blogimaailman kuulumisia lukiessa mieleen hiipii kysymys: voiko bloggaaminen nousta päähän?
Ainakin siihen voi liittyä vahvoja vieroitusoireita :)