Takavuosina harkitsin muutamaankin otteeseen alanvaihtoa, kun papereiden pyörittely ja iänikuinen suunnittelu minkään konkreettisen koskaan valmistumatta otti välillä kupoliin. Ykkösvaihtoehto hairahtuneelle sosiologille olisi ollut fysioterapeutti. Hämmästyttävää? No, ei niinkään, sillä menneisyydessä olen kunnostautunut varsin hyvänä hierojana, kuulemma. Pari kurssiakin on käyty. Hartioita tuli murjottua siinä missä lätkänpelaajien kipeitä pohkeitakin, ja yleisö oli poikkeuksetta kiitollista – tai sitten eivät vain uskaltaneet valittaa. :-)
Hierominen tuli taas mieleeni selaillessani aamun Nyt-liitettä, jossa esiteltiin varsin mielenkiintoinen Head Ecstasy -apuväline päänahan hieronnalle. Vt. luomuhierojana en apuvälineistä tiedä tuon taivaallista, mutta tämä kakkuvispilän näköinen kapine saattaa olla hyvinkin toimiva. Eikä ole edes hinnalla pilattu. Tohtisikohan moista kokeilla..?
