Listening to Users -artikkelisarjan toisessa osassa paneudutaan käyttäjien emotionaaliseen siteeseen kännyköidensä kanssa. Kännyköiden kohdalla pätee sama totuus kuin monen muunkin asian kanssa – ihmiset ovat haluttomia luopumaan vanhoista tottumuksistaan: ”Not everyone is going to be wowed by technical innovation, more likely by real improvements in their day-to-day mobile experience. […] From the mobile industry perspective, the emotional attachment can come at a price – users are very particular as to how their mobile device is used by others.”
Niinhän se on, minullakin pitäisi viran puolesta olla käytössä mm. erilaisia puhelimia, mutta mukavuudenhaluisena en luovu vanhasta romustani, johon mulla on tunneside. Ajatus puhelimen vaihtamisesta joidenkin viikkojen/kuukausien välein ei innosta, koska historiaa jää kuitenkin puhelinten muistiin, eivätkä ne ole omia.
Toisenlaisen käyttäjän näkökulman tuo esiin Käyttäjän Ystävät uudessa Käytettävyyskukkasia esittelevässä kirjoitussarjassa, jossa ensimmäisenä on käsittelyssä Parasta ennen -merkintä, jonka sijainti on useimmiten arvailujen varassa. ”Katsooko kukaan hunajapurkkien Parasta ennen -leimoja?”, kyselee kirjoittaja. Kyllä katsoo, ja katsoo monen muunkin purkin, mutta leimauksia enemmän ärtymystä aiheuttavat purkkien moninaiset avausmekanismit… Nimimerkillä Ensitreffeillä kermatetran sisällön silmälaseilleen saanut.
Ja sitten tärkeämpien asioiden pariin.
