Tänään onkin hyvä dagen efter blogata blogeista. Tammikuussa MIT Media Labissa tehdyn blogikyselyn tulokset ovat nyt kaiken kansan nähtävillä. Tuloksista selviää mm. että 55% bloggaa omalla nimellään ja 36% on kerjännyt verta nenästään blogikirjoituksillaan. Mielenkiintoisinta näin virkaheiton sosiologin näkökulmasta on kuitenkin se, että blogimaailmaan on alkanut muodostua oma sosiaalinen normistonsa, jossa yksityisyys ja vastuu omista kirjoituksista korostuvat:
”For instance, many bloggers reveal the names of companies and products when they blog about them, except when they write about a company for which they currently work or have worked in the past. More bloggers are becoming sensitive about revealing the full names of friends on postings as well. But for all of the careful publishing guidelines that are starting to evolve, bloggers still do not feel like they know their audience. […] As blogs become more pervasive and their audiences grow, the ever-persistent nature of entries and the direct link to defamation and liability are likely to become even more of a burning issue.”
[Lähde: xBlog]
Toinen akutoituva ongelma on blogien liika samankaltaisuus. Prkl, selattuani tänään pamaukseni läpi 70% listaa sunnutai-aktejaan.
Pysyäkseen jatkossa luettuna täytyy kirjoittaa joko tosi kiinnostavasti ja napakasti (hyvästi inssi/teini/humanisti-blogit, ei tule ikävä) tai sellaisesta elämänalueesta, josta muut eivät ole ehtineet avautua.