Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Kategoria: Mobiilit (Page 5 of 44)

Puhetta pysäkillä

Ennätin jo aamulla Hesaria lukiessani innostua, kun uutisessa (maks.) kerrottiin pysäkkikohtaisten aikataulujen tulleen saatavaksi myös puheena. (Sama uutinen löytyy ilmaiseksi YTV:n sivuilta.)

”Liikenneneuvonnan puhelinnumerosta 0100 111 saa nyt pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen pysäkkikohtaiset aikataulut automaattisena puhepalveluna. Uusi palvelu toimii puheen avulla: se tunnistaa soittajan puheen ja tuottaa aikataulutiedon synteettisenä puheena.”

Kuinka hienoa palvelua heikkonäköisille, ajattelin. Mutta kuinka ollakaan:

”Pysäkkiaikatauluja voi hakea puhepalvelusta joko pysäkin nimen tai nelinumeroisen pysäkkinumeron perusteella. Molemmat löytyvät pysäkkikilven yläosasta ja katospysäkeillä myös katoksen yläreunasta. Ensi syksystä lähtien numerot lisätään HKL:n aikataulukirjaan kunkin linjan pysäkkiluettelon yhteyteen.”

Niin, sitten pitäisi enää nähdä ja löytää se pysäkkinumero.

Värinää

Kännykän omistaja kärsii haamuvärinästä, kertoo aamun Taloussanomat: ”Moni kännykän omistaja on tuntevinaan puhelimen värinähälytyksen, vaikka puhelin ei soi. Opitut tavat saavat meidät tulkitsemaan väärin reiden kutinaa.”

Väittäisin kuitenkin, että huomattavasti useampi kuvittelee puhelimensa soivan, kun ympäristöstä tulee mikä tahansa ääniärsyke, muistuttipa se sitten oman puhelimen soitto- tai merkkiääntä tai ei. Niitäkin olen tavannut, jotka kuvittelevat hiljaisuudessa kuulevansa puhelimen äänen.

Tulevaisuudessa lääkäreillä riittää kuulkaa mielenkiintoista työsarkaa.

Arvoristiriita

Argh! Sen siunaaman kerran kun minä voitan jotakin, niin kuin vaikka liput euroviisuennakkoon, on kolikolla tietenkin kääntöpuolensa.

Suomi taistelee kiekkokaukalossa Venäjää vastaan samaan aikaan kun minun pitäisi istua Hartwall Areenan lehtereillä nauttimassa euroviisufinaalin ennakkonäytöksestä. Ja istunkin. Mutta tulisilla hiilillä.

Olen tähän saakka suhtautunut hyvinkin skeptisesti mobiili-tv:hen. Nyt kelpaisi. Jos toimisi ja olisi pelit ja vehkeet. Ehkä paremman puutteessa avaan matsin ajaksi tekstiviestipalvelun. Pahoitteluni seuralaiselle jo etukäteen.

Jonotan, siis olen

Hikoillessani tänään hyvän tovin HKL:n ”palvelupisteessä” (joka muuten on naisten valtakuntaa jos mikä, ei juuri miehiä jonottamassa näkynyt) tuli mieleen, että miksei matkakortin arvon tai ajan lataamista voi hoitaa itse verkossa tai kännykällä. Yllättävän moni kun näytti olevan kiltisti ostamassa matkustusaikaa kortille nimenomaan palvelupisteessä, vaikka muitakin vaihtoehtoja olisi. Haaveilin kännykkään tulevasta muistutuksesta, joka kertoisi, että maksettu aika on lopussa, jolloin osaisin käväistä maksamassa kortille lisää aikaa jonkin kätevän sovelluksen kautta. Ei jonotusta kioskeilla tai automaateilla, ei riippuvuutta paikoista ja aukioloajoista. Suoraveloitussopimuksen voi kyllä tehdä, mutta siitä ei sitten poiketa piiruakaan. Sen muistutuksenkin voisi vielä virittää kännykkään itse, ettei nyt käyttäjä liikaa vaadi. Mitenkähän etenee sekin hanke, jossa selvitellään kännykän käyttämistä matkalippuna? Vai olenko nähnyt unta?

HKL:n palveluja on koko lailla kehnosti verkossa saatavana. Tohdin kuitenkin arvella, että kyllä sieltä paljon saattaisi verkkoon joutaa, jos halua riittäisi. Mistä ottanee kiinni, en tiedä. Toisaalta parin tunnin jonotus ja tyly palvelu siihen päälle aina silloin tällöin pitää ihmisen nöyränä, jopa Helsingissä.

Selkopuhelin

selkopuhelinViime viikolla oli puhetta riittävän selkeiden, iäkkäämmille ihmisille suunnattujen kännyköiden puuttumisesta kotimaan markkinoilta. Jälleen kerran: kysyntää on, mutta tarjontaa ei, vaikka väki vanhenee kaiken aikaa.

Samaisen merkinnän kommenteissa sain oivan vinkin suoraan sylttytehtaalta. Kävi ilmi, että Suomessakin on kuin onkin saatavana nimenomaan ikäihmisille, näkövammaisille, kehitysvammaisille, lapsille sekä muille erityiskäyttäjäryhmille tarkoitettu selkopuhelin, josta on karsittu kaikki turha pois, mutta joka kuitenkin tuntuu sisältävät kaikki ne perusominaisuudet, joita käyttäjä tarvitsee.

”Puhelimessa ei ole näyttöä eikä hankalia valikoita. Suunnittelussa tärkeimpinä ominaisuuksina on pidetty helppoa käyttöä, voimakas- ja selkeä-äänistä kaiutinta, hyvin kuuluvaa soittoääntä ja värinähälytystä. Viiden numeron muistiin voidaan tallentaa tärkeimmät mukana tarvittavat puhelinnumerot. Yhteen muistipaikoista voidaan tallentaa numerotiedustelun numero yllättäviä tilanteita varten. Pikavalintojen nimet voidaan kirjoittaa puhelimen takakanteen.”

Tekstiviestejä puhelimella ei voi lähettää, eikä sen ulkoasu todellakaan saa aikaan ihastuneita henkäyksiä, mutta jos se muuten ajaa asiansa, niin mitäpä design-virityksillä tekisikään. Puhelinta näkemättömänä on vaikea sanoa sen käytettävyydestä mitään, mutta ainakin ajatuksen tasolla laite vaikuttaa tutustumisen arvoiselta.

(Kuva: Ideatuote)

« Older posts Newer posts »

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑