Opera valittaa

Operan pääpomo Håkon Wium Lie on kirjoittanut avoimen kirjeen verkon kehittäjäyhteisölle, jossa hän kertoo miksi Opera on valittanut Microsoftin monopoliaseman väärinkäytöstä Euroopan komission tuomioistuimeen:

“Opera has filed a formal complaint with the European Commission to force Microsoft to support open Web standards in its Web browser, Internet Explorer. We believe that Microsoft has harmed Web standards by refusing to support them; Microsoft often participates in creating Web standards, promoting them, and even promising to implement them. Despite their talent, however, they refuse to support Web standards correctly. For example, Internet Explorer is the only modern Web browser that does not support Acid2.

Opera has also requested that Microsoft frees Internet Explorer from the Windows platform. We feel that they have used their market dominating position to limit a genuine choice of browsers on the Web for their own commercial gain.”

Hyvä Opera!

Lisää:
Lehdistötiedote: Opera files antitrust complaint with the EU
Avoin kirje: Opera files complaint – an open letter to the Web community
Digitoday: Opera syyttää Microsoftia monopoliaseman väärinkäytöstä

(Tämä kirjoitus on julkaistu myös Saavutettava.fi:ssä.)

Kosketuksia

Jos on laillani suhtautunut skeptisesti kosketusnäyttöihin (aina tuhruisia! ei haptista palautetta! kauhistus saavutettavuudelle!), voi olla ainakin ilahtunut uutisesta, jonka mukaan Nokia on kehittämässä Haptikos-nimistä teknologiaa, joka “saa kosketusnäytön tuntumaan oikealta näppäimistöltä”, kertoo Muropaketti. Uutisen lähde tarkentaa:

“The problem in perfecting the tech – codenamed Haptikos, meaning ‘to touch’ – lies in how our fingers experience a key press. We actually feel two movements, in and out, and these movements and the associated audio have to be perfectly attuned to the speed and responsiveness of a real keyboard. In use, the touch feedback on the demo device was near on perfect. Each press of a key returned a clunky click and tactile snap on the touchscreen, which made typing feel incredibly responsive and very usable on the smooth screen surface. In fact it was hard to remember that you were using a touchscreen keyboard.”

Haptikos olisi tarkoitus nähdä tulevaisuudessa Nokian S60 Touch -puhelimissa, mutta aikataulusta ei vielä ole tietoa. Odotan mielenkiinnolla.

Yhteiskanteella huonoa saavutettavuutta vastaan

Keskustelin hiljattain saavutettavuudesta pitkän tovin erään kiinnostuneen tahon kanssa, ja siinä samalla puheeksi tuli paitsi eurooppalaisen esteettömyyslainsäädännön tilanne, myös rapakon takana jo kauan vireillä ollut oikeusjuttu, jota on tässäkin blogissa sivuttu useita kertoja, ja josta ei ole taas aikoihin, tarkemmin sanottuna yli vuoteen, kuulunut mitään.

Mutta niin vain pyörivät pyörät oikeuslaitoksessakin, sillä jälleen kuuluu uutta:

“A federal judge granted class-action status to a lawsuit alleging that Target Corp. is breaking California and federal law by failing to make its Web site usable for the blind. The plaintiffs fault Target for not adopting technology used by other companies to make Web sites accessible to the blind. The technology allows reading software to vocalize invisible code embedded in computer graphics and describe content on a Web page.

Granting class-action status allows blind people throughout the country who have tried to access Target.com to become plaintiffs in the suit, which alleges violations of the Americans With Disabilities Act.”

Lakienglantini on hiukan ruosteessa, mutta mikäli oikein ymmärsin, amerikkalaisilla näkövammaisilla on nyt siis mahdollisuus nostaa joukkokanne Targetia vastaan koskien sen verkkosivuja, joille sokeiden on mahdotonta päästä. Vaikka Target onkin jo matkan varrella tehnyt sivuilleen parannuksia, joiden perusteella se haki syytteen hylkäämistä, tämä päätös kumosi hakemuksen.

Mielenkiintoista.

Aikaisemmat:

Hyvä pakkaus

Mistä tunnistat hyvän pakkauksen?

Hyvä pakkaus on helppo

  • käsitellä
  • avata
  • käyttää
  • uudelleensulkea
  • käyttää loppuun
  • pitää siistinä
  • huomata
  • kierrättää

Näin kertoo Helppo pakkaus on ETU -sivusto, jonka tavoitteena auttaa ottamaan kuluttajien tarpeet paremmin huomioon pakkausten suunnittelussa ja valmistuksessa. Päämääränä on tarjota kansalaisille nykyistä helpommin avattavia ja käytettäviä pakkauksia Design for All -periaatteiden hengessä: pakkausten käytettävyys, esteettömyys sekä sosiaalisesti kestävä kehitys pyritään huomioimaan jo ideointi- ja suunnitteluvaiheessa. Hankkeessa toivotaan, että mahdollisimman monet kävisivät jättämässä palautetta pakkauksista.

Ehkä siis vielä jonakin päivänä on toivoa saada vaikkapa parempia jäätelöpakkauksia, jotka saa avattua ilman vesuria ja kiinni ilman jeesusteippiä.

Merkinlukua

En ollut aikaisemmin tullut ajatelleeksikaan, kuinka paljon ajatustyötä ja osaamista tarvitaan jopa liikennemerkkien suunnittelemiseen, mutta sitten luin New York Timesin artikkelin The Road to Clarity – ja etenkin katsoin juttuun liittyvän mainion What’s Your Sign? -kuvasarjan.

Liikennemerkkien suunnitteluhan on mitä suurimmaksi osaksi saavutettavuuskysymys. Ellei merkin tekstistä tai kuvasta saa selvää, voi pahimmassa tapauksessa mennä henki. Merkin täytyy toimia säästä riippumatta: sateessa, sumussa, tuulessa ja tuiskussa. Vähän heikompinäköisenkin on saatava siitä hetkessä selvää (sillä heitäkin on liikenteessä), ja vanhusten, joiden reaktiokyky ei ole enää nuorempien luokkaa. Ei tulisi heti mieleen tehdä liikennemerkeistä punatekstisiä vihreällä taustalla, tai käyttää fonttina jotain koukeroista kaunokirjainta.

Kun jenkit 80-luvulla havahtuivat siihen todellisuuteen, että väestö vanhenee, ja liikennemerkit ovat mitä ovat, oli edessä valtaisa uudistustyö, jonka aikana oli jopa suunniteltava uusia kirjasintyyppejä vaatimusten täyttämiseksi. Sittemmin tätä Clearview-fonttia on nähty muuallakin. Tietenkin fontin toimivuutta myös testattiin luonnollisissa olosuhteissa:

“Studies were conducted by both the Pennsylvania Transportation Institute at Penn State and the Texas Transportation Institute at Texas A&M. Called ‘older driver’ studies because half the subjects were over 65 years of age, all were conducted under both day and night conditions. The studies reviewed basic legibility, which requires a driver to accurately identify what the sign says, and recognition, which is to identify a location of a specific legend on a panel with three different signs.”

Ja kun kerran merkkejä muutenkin uusittiin, tehtiin niiden ulkoasulle samalla myös standardit. Suomessa tieliikenneasetuksen kolmas luku määrittää koko joukon merkkien paikkoja ja värejä; kirjasimetkin ovat juuri tähän tarkoitukseen tehtyjä. Viime kädessä maanteillä näkyvä fontti voi olla jopa imagotekijä:

“‘Type on the roadway is very much like the corporate identity of a country,’ says Graham Clifford, a friend of [type designer] Montalbano’s who runs his own branding and design firm in New York. Clifford, who is English, mentioned the ubiquity of British Transport, which has been used in his country since the late 1950s. [...] Other countries have their own style, too. Clifford told of a trip he took with his wife, driving from England through Wales, then crossing by ferry to Ireland and up to Northern Ireland. Many signs in and around Dublin were written in a quirky local script; the markers in Belfast, however, were uniformly British Transport. ‘The change in typeface lets you know you’re in a different place,’ Clifford said. [...] ‘Typography is all about tone of voice,’ Clifford says. ‘Do I shout at people? Do I whisper at people? Do I scream from the rooftops? Am I talking to a woman? To a man?’”

(Kuva: NY Times)