Sielun Veljet: videotervehdys from Ilosaarirock 1 on Vimeo.

(Kuva: Rodrigo Quiñones)

Joka kesä Ilosaarirockissa käyskennellessäni minulla on ollut tapana riipiä käsiohjelmasta keskiaukeama, johon on painettu ohjelmakartta, ja kuljettaa sitä läpi viikonlopun takataskussa siltä varalta, että olisin kaiken aikaa selvillä siitä, mikä bändi milloinkin ja missäkin musisoi. Ei myöskään ole ihan kerran tai kahdesti, kun paperiläpyskä on kadonnut, hajonnut tai kastunut.

Mutta nyt tuli muutos tähänkin dilemmaan! Tänä vuonna Ilosaarirockin käsiohjelman voi nimittäin ladata ilmaiseksi puhelimeen, ja ihmetellä soittavia orkestereita sieltä. Ihan kaikkia puhelinmalleja sovellus ei tue, mutta ainakin omaan E66-luuriini lataus sujui helposti ja nopeasti, samoin sovelluksen käyttö – kunhan hoksaa olla kokeilematta “Lavalla nyt” -kohtaa ennen kuin lavalla tosiaan on mitään. Etukäteishätäilystä ei puhelin tykkää.

Valokuvatorstai: Kevät

Ja hei, Pariisin Kevään uusi levy Astronautti ilmestyy 12.5.! Tämä on häpeämätön mainos, koska kyseessä on törkeän hyvä bändi.

Mokoman uusi Sydänjuuret on kehuttu puhki alan lehdissä, ja minäkin tykkään. Etenkin tästä.

Pekalta: mitä musiikkia olet kuunnellut viimeisen vuorokauden aikana? Voit kertoa biisejä tai levyjä, mutta kymmenen levyä tai kappaletta.

Kattava listaus löytyy last.fm:stä, mutta tässä viimeiset kymmenen:

1. Foo Fighters – Learn To Fly
2. Foo Fighters – My Hero
3. Foo Fighters – The Pretender
4. Foo Fighters – Everlong
5. Foo Fighters – Best Of You
6. Foo Fighters – All My Life
7. Kolmas Nainen – Tuli vain mieleen
8. Kolmas Nainen – Kilpi
9. Kolmas Nainen – Et sileänä säily
10. Kolmas Nainen – Mitä tapahtuu

Mainostivat Foo Fightersien uutta kokoelmalevyä aamulla Radio Helsingissä, joten pakkohan sitä oli sitten kuunnella. Ja Kolmas Nainen, no, se nyt jostain syystä on taas viime aikoina kolissut, myös nämä uudet biisit. Viimeisen viikon ajalta lista olisikin sitten ollut täynnä uutta Kentiä.

En haasta ketään, mutta kerro toki vaikka kommenteissa jos osallistut.

Matkustin Joensuuhun tilapäisasumukseeni, ja mitä näin:

Jotkin asiat eivät muutu. Jospa televisiovalmistajat vielä joskus keksisivät kaukosäätimen, jonka patterikotelon takakansi ei jatkuvasti irtoa. Onhan sitä jo odotettukin. Digiboksin kaukosäädin on vielä pitänyt pintansa, ihme kyllä. Evoluutio kääntyikin toiseen suuntaan.

Oikeasti piti päivittämäni siksi, että sukulaisetkin ovat jo alkaneet huomautella ja peräti epäillä, että olenko ryhtynyt pitämään jotain toista blogia, kun täällä ei tapahdu mitään. Taidan suositella heille seuraavaksi jotain muuta sosiaalisen median välinettä. Tulevana viikonloppuna tosin epäilys osoittautuu oikeaksi, kun bloggaan taas kerran Ilosaarirockin nimissä – ehkä itse asiassa jo vähän tässä viikollakin, kukapa tietää.

Toisaalla olen jo listannut viime vuoden parhaat levyt, mutta täällä blogin puolella pitää ehdottomasti mainita vuoden ilahduttavin sovellus. Se on musiikkisofta Spotify.

Paitsi että Spotify tarjoaa oivallisen kavalkadin kaikenlaista musiikkia (ja etenkin aivan hillittömiä kasarikokoelmia), se on alun etsi ja löydä -vaiheen jälkeen varsin ketterä käyttää – etenkin jos muistaa olla aktiivinen hiiren oikean näppäimen kanssa. Myös TechCrunch hehkuttaa Spotifyä:

“The user experience is beyond even the best web based streaming services like LaLa, MySpace Music and Imeem. It acts like a fully stocked iTunes, with everything hyperlinked to easily find related music. Creating playlists is a snap. There is no way to move music outside of the application, or onto music devices. But it is the best way to legally find and stream music for free that I’ve seen.”

Spotify on kutsun saaneille ilmainen käyttää, vaikka toimiikin toistaiseksi vain muutamissa maissa (Suomi mukaanlukien). Siihen voi ostaa myös päiväpassin tai maksaa kuukausihintaa. Toistaiseksi maksan vain Flickrin käytöstä, mutta luulenpa, että Spotify seuraa pian perässä.

Eilisiltainen R.E.M.:in keikka Finnair Stadiumilla oli takuulla kylmin keikkakokemukseni ikinä, vaikka on siellä Provinssirockin vesisateissakin tullut värjöteltyä. Kenties kentällä vesisateessa olisi ollut leppoisampaa kuin katsomon tuulessa ja vaakarännässä, mene tiedä. Mutta vaikka vanhan fanin rakkaus ei olekaan ruostunut, korkeintaan vähän matkan varrella väljähtynyt, niin silti on myönnettävä, että se oli Editors, joka sai allekirjoittaneen villasukat pyörinään jaloissa – olkoonkin, että setä Stipe rokkasi ja keikutti pebaa ihan vanhaan malliin.

Jos R.E.M. vielä erehtyy tänne raukoille rajoille, jossa kitaratkin varastetaan, niin aion silti mennä katsomaan.

Pisti aamun hesarista silmääni menovinkki tälle päivälle niille, jotka sattuvat harhailemaan iltapäivällä Helsingin keskustassa: Vanhalla ylioppilastalolla nimittäin järjestetään ilmainen yleisöluento klo 16 aiheesta Tiede on taidetta – Minä sosiaalisessa mediassa. Tarkempi kuvaus kuuluu näin:

“Median uusi valta: Verkkoyhteisöt ja pelit. Ihmisen ja teknologian suhde. Mukana keskustelussa professori Frans Mäyrä, tutkija Johanna Sumiala ja IRC-galleria -palvelun johtaja Ville Mujunen. Keskustelua vetää toimittaja Minna Lindgren.”

Tapahtuma on osa Art Goes Kapakka -hippaloita.

Ja vielä: Flow-festareille saa vielä sittenkin lippuja tälle päivälle, jos joku on niitä vailla.

Tai oikeammin Senaatintorilla, jossa meuhkasi eilen muiden pohjoiskarjalaisten artistien joukossa Klaus Thunder & Ukkosmaine.

Oli siinä turisteilla ihmettelemistä, kun Joensuun pojat näyttivät mistä synapopkana pissii. Mutta yksikään ei poistunut paikalta naama mutrussa, se on varma. Seuraavan kerran bändiä sopii ihailla vaikka Ilosaarirockin Sulo-klubilla.