Designing Web Interfaces on kirja, jolla on blogi, ja vielä Flickr-tunnuskin. Mikrobloggaakohan se myös?
Ei sillä, kirja vaikuttaa hyvältä. Mutta kuka muistaa kirjojen saitit vielä vuoden kuluttua julkaisusta?
(Kansikuva: O’Reilly)
Monthly Archives: tammikuu 2009
Miten niin valo
“Lähellä oleviin ihmisiin on joskus pitkä matka muiden kautta. Ihminen haluaa apua, että joku näkisi piilotetun, tiedostamattoman, syvimmän. Lähellä näkö häviää, korvat muurautuvat umpeen. Mutta ettei aina tarvitsisi rakkaimmalle vääntää kaapelista, puhua kielillä, jokaisella, maalata talon seinään, leipoa leipään, kutoa sukkaan, piilottaa pakettiin, kun jokin olisi joskus helppoa, vaivatonta, kun yhteys olisi luotu lumesta kaikkina vuodenaikoina, lehdet haravoitu, kun saisi yhteyden joka olisi aina auki. Eikä saa. Ja pitäisi. Ja siinä sitten ihmiset lähekkäin, valovuosien päässä ja jokaiseen sattuu.”
Marjo Niemi: Miten niin valo (Otava 2008)
Pidike
Joku muinainen oppiäitini sanoi, että paras käyttöliittymä on läpinäkyvä. Siis sellainen, johon ei kiinnitä mitään huomiota, vaan joka ajaa asiansa ja palvelee omassa tarkoituksessaan juuri niin kuin pitääkin. Kehnoihin käyttöliittymiin tulee kiinnitettyä moninkertaisesti enemmän huomiota kuin niihin maan hiljaisiin, jotka toimivat niin hyvin, ettei niitä edes huomaa. (Sittemmin kaiken on pitänyt olla vähintäänkin wow tullakseen noteeratuksi, mutta se on eri juttu.)
Vähän ennen joulua ennätin Ordning&Redaan, ruotsalaislähtöiseen, Suomessa vielä pieneen paperikauppaketjuun, jonka soma liike sijaitsee Helsingissä Kluuvin kauppakeskuksessa, ja joka on kyllä kovastikin wow ainakin minun mielestäni. Sieltä löysin tarve-esineen, jota en edes koskaan ollut hoksannut tarvitsevani, ja nyt en enää osaisi olla ilman sitä. Se on tuossa kuvassa: kynäpidike.
Jos olet samanlainen keskiverto mustekynänkäyttäjä kuin minä, niin katkaiset kynistä niiden omat pidikkeet noin kahden viikon sisällä käyttöönotosta, mikä sen jälkeen vaikeuttaa huomattavasti kynän mukana pitämistä. Yleensä kynä onkin sitten jossain taskunpohjalla, hukassa tai matkalle tipahtanut. Vaan eipä ole enää! Nyt se on siististi ja kätevästi omassa pidikkeessään, ja pidike on kiinni lehtiön kannessa. Toimii.
Näemmä pidikkeitä on ilmestynyt jo naapureidenkin lehtiöiden kansiin. Ei kovin wow, mutta yksinkertaisuudessaan yliveto ratkaisu.
Vuoden ilahduttavin
Toisaalla olen jo listannut viime vuoden parhaat levyt, mutta täällä blogin puolella pitää ehdottomasti mainita vuoden ilahduttavin sovellus. Se on musiikkisofta Spotify.
Paitsi että Spotify tarjoaa oivallisen kavalkadin kaikenlaista musiikkia (ja etenkin aivan hillittömiä kasarikokoelmia), se on alun etsi ja löydä -vaiheen jälkeen varsin ketterä käyttää – etenkin jos muistaa olla aktiivinen hiiren oikean näppäimen kanssa. Myös TechCrunch hehkuttaa Spotifyä:
“The user experience is beyond even the best web based streaming services like LaLa, MySpace Music and Imeem. It acts like a fully stocked iTunes, with everything hyperlinked to easily find related music. Creating playlists is a snap. There is no way to move music outside of the application, or onto music devices. But it is the best way to legally find and stream music for free that Ive seen.”
Spotify on kutsun saaneille ilmainen käyttää, vaikka toimiikin toistaiseksi vain muutamissa maissa (Suomi mukaanlukien). Siihen voi ostaa myös päiväpassin tai maksaa kuukausihintaa. Toistaiseksi maksan vain Flickrin käytöstä, mutta luulenpa, että Spotify seuraa pian perässä.