Valokuvatorstain aiheena on hylätty. Tämä auto seisoi aikanaan liki vuoden päivät samoilla sijoilla tässä hehkeässä kunnossa.
Monthly Archives: lokakuu 2006
Kirjat verkossa
Näin Helsingin kirjamessujen kynnyksellä Helsingin Sanomat on kunnostautunut avaamalla kirjallisuuteen keskittyvän verkkosivun. Tervetullut, ja mikä parasta, ilmainen palvelu kaikille kirjaharrastajille – olkoonkin, että sisältö on puhtaasti HS-keskeistä. Tarjolla on mm. kirja-arvioita vuosilta 2000-2006, ja niin kuin aikaan kuuluu, kuka tahansa voi kommentoida niitä. Sivuilta löytyy myös vanha kunnon klassikkoautomaatti sekä kirjakauppa- ja kriitikkoesittelyjä. Omankin kirja-arvion voi väsätä. Pinon alta -blogi mm. “pelastaa unohduksesta kirjoja, jotka jäävät niin sanotusti pinon alle, kun markkina- ja mediahälinä tekee toisista hetkeksi tähtiä”. [via]
Haaveenani olisi vielä nähdä sellainen sivusto, joka kokoaisi yhteen kaikki kotimaiset kirja-arviot ja kirjallisuusuutiset. Onkohan sellaista jo?
Sosiaalisesta interaktiosta
Sateisen aamun ratoksi my typossa tarjoillaan jälleen yksi osa lisää eroottisen käytettävyyden jatkokertomukseen: Muotoilijan huono käytettävyys. Taustalla havisee ajatus muotoilun kahdesta lähestymistavasta, käyttäjäkeskeisestä ja itseilmaisullisesta muotoilusta, ja siitä, mitä se merkitsee itse muotoijan kannalta deittailun kontekstissa:
“Deittailuhan tyypillisesti viitattaa tilanteeseen jossa kaksi henkilöä pyrkii tutustumaan voidakseen arvioida olisiko jatkossa tapailtava akselilla ei yhtään – koko ajan. Itseilmaisulliselle muotoilijalle tilanne ei ole mikään ongelma sillä hyvin muotoiltu tuotehan pärjää kovassakin kilpailussa. Riittää että muotoilija-tuote muistaa mennä paikalle ja harjoittaa hieman itseilmaisua. Käyttäjäkeskeinen muotoilija sen sijaan kohtaa suuria vaikeuksia koska, ensinnäkin, käyttäjäkeskeinen muotoilija ei ole järin kiinnostunut itseilmaisusta ja toisekseen, tyypillisesti käyttäjän tarpeisiin on mahdollista vastata vasta pitkällisen työpajatyöskentelyn jälkeen. Ensitreffit (tai, ei helkkari, sokkotreffit) ovat juuri tämän vuoksi käyttäjäkeskeiselle muotoilijalle kauhistus. Siis kun ei voi ymmärtää (käyttäjää on aina ymmärrettävä) mitä laittais päälle ja mistä puhuis.”
Kalpene, Nielsen.
Turun tauti tänään
Minä rakastan Turkua, mutta mikä hitto niitä turkulaisnuoria oikein vaivaa?
Käyttäjän kiusaksi

Arjessa on lukuisia pieniä asioita, joiden käytettävyydessä olisi parantamisen varaa, mutta jotka jostain syystä ottaa kuin ylhäältä annettuna ja tyytyy kohtaloonsa, kun sitä ei voi muuttaa. Mutta kuinka usein huono käytettävyys onkin tahallista ja mietittyä, tarkoituksena estää käyttäjää toimimasta jollain tietyllä tavalla?
Inconvenience: deliberate or accidental? -kirjoituksessa esitellyt pistokeongelmat ovat ihan liian tuttua kauraa kaikkialla, missä pistokkeita ylipäätään on. Toimisto- ja asuintiloissa niitä tosin tuskin on tahallaan sijoiteltu liian harvakseltaan tai ulottumattomiin, mutta pari kertaa on omallekin kohdalle osunut kirjoituksessa kuvattu tunne siitä, että jokin toiminto on piilotettu siksi, ettei sitä tulisi käyttäneeksi – ja kenties samalla tuottaneeksi kustannuksia tai jotain muuta vaivaa jollekin toiselle taholle. Kuinka monta kertaa olet etsinyt verkkosivuilta palautelomaketta tai yhteystietoja?
Uusissa toimistoissa, niin kauan kuin johtoja on vielä tarpeen käyttää, olisi enemmän kuin toivottavaa sijoittaa pistokkeet ylemmäs, vaikkapa oletetulle pöydän korkeudelle. Läppäriäkin on ladattava, ja virtapiuhaa pujoteltava jonnekin pöydän alle pölyn ja johtosotkun uumeniin. Kun johtojen kanssa on joka tapauksessa tapeltava, olisi paljon pienempi vaiva edes tehdä se ilman tuskallista ja nöyryyttävää pöydän alla pyllistelyä – johon ei välttämättä kaikissa tamineissa edes taivu.
