Fast Companyn marraskuun numerossa on mainio juttu yksinkertaisten asioiden hienoudesta ja siitä, kuinka vähemmän on enemmän: The Beauty of Simplicity. Yksi tämän ajan suurista paradokseista kun on se, että yhtä aikaa teknologisen monipuolisuuden kanssa pitäisi pystyä säilyttämään äärimmäinen helppokäyttöisyys ja yksinkertaisuus. Ei ihan helppo yhtälö.
Yksinkertaisuudesta puhuttaessa mallioppilaana mainitaan aina Google, eikä tämäkään juttu tee siinä suhteessa poikkeusta. Näennäisestä selkeydestään huolimatta Googlen takana tietenkin pyörii mitä monimutkaisin hakukone, josta käyttäjän ei kuitenkaan tarvitse välittää. Hauska yksityiskohta on se, että Googlen simppeli ulkoasu on alunperin sattumaa: “In 1998, founders Sergey Brin and Larry Page were consumed with writing code for their engine. Brin just wanted to hack together something to send queries to the back end, where the cool technology resided. Google didn’t have a Web master, and Brin didn’t do HTML. So he designed as little as he could get away with. The accident became an icon, of course, and a key reason the company enjoys a commanding lead.”
Olen aina ajatellut, että selkeiden linjojen ja yksinkertaisten muotojen ja toimintojen korostaminen olisi jotenkin suomalaista, mutta ehkä siitä on tulossa maailmanlaajuinen trendi. Kasassa puhuttiin taannoin pyöristettyjen kulmien viehätyksestä, mutta minua ovat aina viehättäneet enemmän selkeästi suorat linjat ja avoin tila. Minulle käytettävyys on ennen muuta käytön helppoutta ja nopeutta vailla ylimääräisiä toimenpiteitä, mahdollisimman suora tie A:sta B:hen. Sillä matkalla viihtyy paremmin.
