Käytettävä koti

Jos maailman menoa katselee suuremmassa mittakaavassa, voi käytettävyysasioiden parissa näprääminen tuntua jonninjoutavalta puuhastelulta. Mutta sen sijaan että tyytyisi huomauttelemaan kehnoista linkityksistä, voi käytettävyyttäkin ajatella “isommin”. Kas tässä ihana juttu siitä, kuinka käytettävyysperiaatteita voi soveltaa tosielämässä: Geek to Live: The Usable Home.

Jo heti ensimmäinen lause pysähdyttää ja romuttaa vanhentuneet (?) käsitykset ohjelmoijista: “As a computer programmer in a new apartment, I’ve taken the same approach to setting up my home as I would developing a software application: with a focus on usability.” Kirjoituksessa esitellään näppärä joka kodin käytettävyyden tarkistuslista, jonka avulla itse kukin voi miettiä millä mallilla oma koti on. Onko sinun kotisi käytettävä?

  • Create space for incoming stuff
  • Put items you need to remember in your path
  • Stow away stuff you don’t use; put stuff you do within easy reach
  • Strategically place items to make tasks easy
  • Make task-based centers
  • Leave writing material everywhere
  • Set up an inbox
  • Collaborate with housemates

Huomaan noudattaneeni listaa aika hyvin, mutta se taitaa mennä enemmänkin mukavuudenhalun, vähäisen kaappitilan ja yleisen järjestelmällisyyden piikkiin. Ainakin kyniä ja papereita on kiitettävästi kaikkialla.

Hellan ääressä

Nyt kun feta-juustokaan ei enää ole fetaa muualla kuin Kreikassa, on hyvä luoda tarkempi silmäys keittiöasioihin. Taannoisessa Interact 2005 -konferenssissa nimittäin visioitiin myös tulevaisuuden keittiötä otsikolla Cooking with the Elements (pdf). Tutkimuksessa oli tarkasteltu sitä, kuinka keittiölaitteiden toimintaa voisi visualisoida laajennetun todellisuuden (augmented reality) keinoin, siis lisäämällä todelliseen maailmaan virtuaalisia esineitä.

Monille on liiankin tuttua, kuinka esimerkiksi vesihanat voivat tuottaa ylimääräistä päänvaivaa. Miltä kuulostaisi sellainen hana, jossa punainen valo näyttää, kun valuva vesi on kuumaa ja sininen vastaavasti kylmää? Ei enää vahingossa liian kuumaa vettä sormille! Tai jos vaikkapa jääkaappi heijastaisi sinistä valoa silloin, kun sen ovi on jäänyt vahingossa auki. Käyttäjätesteissä saadut tulokset olivat lupaavia, sillä melkein sata prosenttia käyttäjistä ymmärsi vaivatta värien merkityksen. Voi vain ihmetellä miksei tällaisia laitteita ole jo markkinoilla. [via]

Seurantaraportti

Olen ollut matkalla.

Blogilistaa selatessa tein paitsi havaintoja uusista ja vanhoista blogeista, myös omista surffailutottumuksistani. Olen kohtuullisen laiska kahlaamaan läpi uusia blogeja, ja luotan usein toisten suosituksiin klikkaillen niitä sivupalkkilinkkejä, joita jotkut ovat erheellisesti joksikin sisäpiiriksi tulkinneet. Minusta blogroll kertoo vain siitä, mitä blogeja lukee. Itsekään ole listannut läheskään kaikkia, vaan ne kulloinkin popeimmat – kuka nyt jaksaisi kahtasataa linkkiä kahlata, ja kun tuota kamaa on blogin etusivulla muutenkin. Mutta silloin kun summamutikassa blogilistalta jonnekin tuntemattomaan klikkaan, on kohde hyvin usein sellainen blogi, jolla on oma domain (ja siksi häiritsee, kun sitä ei voi suoraan nähdä ainakaan Firefoxilla – ihan jo tästä syystä käytän usein mieluummin esihistoriallista “bloglist sidebaria”).

Olen jo jonkin aikaa hissukseen seurannut “kukkablogeja”, siis Ruusu.netiä ja Orkidea.orgia. Sisäinen hempukkani kävi kukilla nimettyihin blogeihin kiinni kuin kala koukkuun, mutta kas kummaa, niiden pitäjiksi paljastuikin pari noin 15-vuotiasta nuortamiestä, eikä niissä kukista puhuta mitään, vaan leppoisasti internetistä ja poikain arjesta. En voi muuta kuin todeta, että fiksua on tuo nykyinen nuoriso, kun tämmöinen täti-ihminenkin sieltä uutta oppii. Otin samantien kummallekin jalalle ja pamautin molemmat. (Heti rikkomassa meemin sääntöjä! Vanha anarkisti. Mutta sainpa tässä hoidettua meemin kohdat 1 ja 2 samalla kertaa.).

Ne kolme joita kommentoin: kiitos ja anteeksi. Toivottavasti en säikäyttänyt.

Neljän lukemattoman blogin joukkoon piti tietenkin saada ainakin yksi neuleblogi (Marjutin neuleet, somaa, kaiman jutut menivät korkealta yli). Räpyläisissä seurataan sorsien elämää, ihq! Tiviblogi on Tietoviikon blogi, eikä se ainakaan näin alkumetreillä tarjonnut mitään sellaista, että jaksaisin käydä toiste. Braunschweigblogissa ollaan Saksassa kielikurssilla… hetkinen, tämä tuntuu jotenkin tutulta… “Paikalla oli, yllättävää kyllä, pari muutakin suomalaista, toinen Tampereelta ja toinen Otaniemestä”, blogin pitäjä kirjoittaa. Tunnenko ajan hidastuvan?

Mission accomplished.

Aamun huonoin vitsi:
- Miksi kutsutaan espoolaista itsevaltiasta?
- Espootiksi.

(Tämän teille tarjosi Radio Helsinki, hyvä radio.)

1-2-3-4

Ja näinä päivinä kävi käsky, että jokaisen blogistanilaisen tulee toimia seuraavalla tavalla:

  • Käy lukemassa neljää sellaista blogia, joissa ei ole käynyt aiemmin (tai ei muista käyneensä)
  • Kirjoittaa kommentin kolmeen sellaiseen blogiin, joissa ei yleensä käy kommentoimassa
  • Kirjoittaa blogiinsa jutun, jossa linkittää kahteen sellaiseen blogiin, johon sivulla ei ole vielä linkkiä
  • Tilaa suosikkeihinsa yhden uuden blogin top100-listan ulkopuolelta
  • Levittää tietoa tästä meemistä eteenpäin

Kyllä isi. Kilttinä tyttönä raportoin kuinka käy. Tosin sanottava on jo nyt, että suurin osa tilaamistani blogeista on top satasen ulkopuolella, mutta ainahan sinne yksi uusi mahtuu…