Voitokasta verkko-oppimista

Voittajan on helppo hymyillä, sanotaan, mutta voittajan on ilmeisen helppoa myös kritisoida oman kenttänsä toimijoita. Nyt ei kuitenkaan puhuta blogeista, vaan parhaiden verkko-oppimisratkaisujen eEemeli-kilpailun taannoisesta voittajasta: Kun oppilaitokset tekevät itse itselleen, yritykset eivät kasva: “Kun lähdetään tuottamaan oppimateriaalia, tuotantojen laajuus ja asioiden hallinta saattavat yllättää. Voi tuntua siltä, että olisi kiva saada mukaan yksi ja toinen elementti, mutta ei tajuta kuinka kallista tekeminen on ja minkälaista projektijohtamisen pitäisi olla. Myös budjetit jäävät väkisin minimaalisiksi.”

Juuri eilen oli ex-kollegan kanssa puhetta siitä, kuinka verkko-oppimisratkaisujen toimittajat tuntuvat kadonneen kotimaan markkinoilta kuin tuhka tuuleen. Kummallekaan ei tullut muita tekijöitä mieleen kuin tämä suurin ja kaunein – lopusta näkyvyydestä huolehtivat ilmeisesti sitten oppilaitokset itse. Olen nähnyt aika surullisiakin esimerkkejä siitä, kun halutaan väen vängällä ja keskinkertaisella osaamisella kehittää itse, vaikka maalaisjärjellä ajatellen oppilaitosten olisi paljon järkevämpää antaa ammattilaisten hoitaa ainakin tekninen toteutus ja keskittyä itse sisältöön. Resurssit kannattaisi kohdistaa mieluummin sinne, missä niistä on eniten hyötyä.

En muuten tiedä teistä, mutta minusta tuo haastattelussa käytetty eOpetusratkaisu on jokseenkin hupaisa sana. Tiedä sitten onko eLearning, tai eMikään yhtään sen parempi.

Saavutettavat bisnekset

Juhlahumun jälkeisenä aamuna on hyvä todeta, ettei suurempia kiputiloja ole tupakansavusta huolimatta ja että työkyky on tallella. Takaisin arkeen.

Jos vaikka sananen tuosta saavutettavuudesta. IBM:n Accessibility Centerin sivuilla on haastateltu AAPD:n johtajaa, joka tuo hyvin esiin paitsi saavutettavuuden bisneshyödyt, myös sen, kuinka saavutettavuuden huomioimisesta on hyötyä terveillekin: An interview with Andrew Imparato.

Etenemisvinkkejä saavat myös ne yritykset, joilla on aikomus ryhtyä panostamaan tuotteiden ja palveluiden saavutettavuuteen. Raastuvalla uhkailu ei kuitenkaan ole paras mahdollinen motivaattori: “Fear of litigation is a motivator, but not as strong of a motivator as the desire for greater market share. For example, when the federal government tells a company that they chose a competitor’s bid primarily because that company did a better job of incorporating accessibility into their products and services, it has a bigger impact than any potential lawsuit. I want companies to understand this and consider accessibility and usability because they can reach more people and take advantage of more revenue-generating opportunities.”

Kultaa ja kunniaa

Kuukkelit on taas jaettu, sen ennätti uutisoida jo Hesarikin. Ihan oikeille omistajille menivät! Nuoriso jäi polkkaamaan, kun vanhat ja väsyneet vetäytyivät lepotilaan – järjestäjille kiitos leppoisasta tunnelmasta ja erinomaisesta aikataulusta, joka mahdollistaa sen, että leivän ansaitseminen onnistuu huomennakin. Mukava oli tavata vanhoja tuttuja, omia idoleita ja koko joukko uusia naamoja, mutta monta jäi kättelemättäkin. Ehkä jo ensi kerralla saadaan nimilaput rintaan, toivoo nimimerkki Minä en tunne ketään, ja kömpii unten maille odottamaan huikeaa kuvareportaashia Helsingin syntisestä yöstä…