Viimeisen päälle bisneshenkinen Entrepreneur-lehti tarttuu saavutettavuusaiheeseen tuoreessa numerossaan. Ja hyvä niin, sillä saavutettavuudesta jos mistä on bisnekselle etua. All Access -artikkelissa kerrataan tutusti saavutettavuuteen panostamisen hyötyjä: “Your site will also be easier for people using PDAs and cell phones to access. Handhelds work best on sites with small images and limited amounts of Flash and JavaScript. Users with older hardware and text browsers, or computers set to view text-only will also benefit. The fact is, the same techniques that make a page accessible to the disabled increase its usability level for all visitors.”
Suurimman vaikutuksen teki kuitenkin tieto siitä, kuinka tehokas markkinointikeino saavutettavuus voi olla: “When blind consumers hear about an accessible site, [...] they will pass it on to a few hundred people on one listserv, and somebody else will pass it on to another [...]. That could turn into thousands of people using a website. And given their significant transportation problems, blind consumers are loyal to accessible sites.” Epäilemättä saman voi yleistää myös Suomen oloihin – ja eiköhän se toimi myös päinvastoin. Jos näkövammainen kerran eksyy esteelliselle sivulle, niin mikä on todennäköisyys, että tieto leviää ja että hän yrittää sitä toiste?
Lisäys: Saavutettavuus tietää lisää bisnestä paitsi niille, joiden palvelut ovat saavutettavia, myös niille, jotka niitä palveluita tekevät. Briteissä juuri julkaistun raportin mukaan sikäläiset saavutettavuusmarkkinat kasvavat tänä vuonna 25%. Kasvua tosin edesauttaa Suomea kireämpi, joskin tulkinnanvarainen lainsäädäntö, joka mm. velvoittaa yrityksiä tekemään palveluistaan saavutettavia välttääkseen joutumasta syytteeseen syrjinnästä. Mutta Suomen lailla julkinen sektori näyttää briteissäkin tietä muille.
