Mukavaa, kun ystävät syöttävät aiheita bloggaamiseen. Tässä yksi. Joku UCLA:n leffaopettaja oli kehottanut opiskelijoita listaamaan nopeasti ja sen ihmeempiä ajattelematta 5 suosikkileffaa ja sen jälkeen kertomaan jokaisesta pääpointin. Professorin mukaan on hyvin todennäköistä, että jokainen elokuva kertoo pohjimmiltaan samaa tarinaa, joka on sama kuin sinun tarinasi. Leffakouluhömppää?
Minulla on aina ollut suuria vaikeuksia listata suosikkielokuvia edes kahta kappaletta: kirjat ja biisit ovat vetäneet pidemmän korren. Toisekseen elokuviakin on ainakin kahta lajityyppiä: niitä, joita katsotaan aina vain uudestaan laadusta välittämättä (feel good movies), ja niitä, jotka ovat nk. arvostettuja. Useimmat jälkimmäiseen kategoriaan laskettavat elokuvat olen nähnyt tasan kerran, todennut hyviksi ja nauttinut, mutta en välttämättä aio katsoa niitä enää koskaan uudestaan. Fiilistelyleffan sen sijaan voi katsoa vaikka sata kertaa ja tiskata siinä samalla, ja aina siitä tulee yhtä lailla kotoisa ja rento olo.
Jos siis nyt pitäisi luetella nopeasti viisi elokuvaa edellämainituista kategorioista välittämättä, lista näyttäisi varmaan tältä: Matrix, Noidat, Neljät häät ja yhdet hautajaiset, Magnolia ja Dirty Dancing. Leffojen juonia en jaksa tähän tiivistää, mutta jos joku kyökkipsykologi haluaa näiden perusteella kertoa mikä minun elämäntarinani on, niin olen kuulolla!