Emotion and Design F.A.Q. –Building a Product That Works and Connects With Users kertoo tuotteiden herättämistä tunteista. Emotionaalisesta suunnittelusta on puhuttu paljon viime aikoina, ja ensikuulemalta se saattaa tuntua vaaleanpunaiselta höpinältä, mutta onkin tosiasiassa varsin raakaa bisnestä. Kaikki tuotteet herättävät jonkinlaisia tunteita: mietipä vaikka termoskannua, jota et osannut avata. Apple on tunteiden huomioimisesta hyvä esimerkki: “You cannot rely solely on new technologies or manufacturing processes to improve your products, when you can yield at least as much improvement by considering their emotional use. [...] Unlike most of its competitors, Apple has focused strongly on the emotional impact of its products, and consequently has one of the highest customer loyalty ratings in the industry.”

Jos siis tuotteesta löytyy muuten kaikki samat teknologiset hienoudet ja ominaisuudet kuin kilpailijallakin, voi panostaa tunteisiin, joita se saa aikaan. Tunteita ei (ainakaan vielä!) voi suunnitella mukaan tuotteisiin, mutta sen sijaan voi kiinnittää huomiota toimintojen, ulkoasun ym. yksityiskohtiin niin, että käyttäjän kokemus tuotteesta olisi mahdollisimman positiivinen. Sille positiiviselle tunteelle tohtii sitten laittaa jo vähän suuremman hintalapunkin.

Milloin pitää käyttää radio buttoneita ja milloin checkboxeja? Näin perustavanlaatuisten asioiden äärellä on tällä viikolla Jakob Nielsen: Checkboxes vs. Radio Buttons. Webin kanssa töitään tekeville tämän luulisi olevan silkkaa pässinlihaa, mutta ilmeisesti näin ei olekaan asian laita – siispä setä Nielsen ohjeistaa vielä kerran. Muitakin valintoihin liittyviä ohjeita on samaan hintaan tarjolla.

“Am I just being picky when I insist on the correct use of checkboxes and radio buttons?”, kysyy Nielsen ja vastaa itse: “No. There are good usability reasons to follow GUI standards and use the controls correctly.” Ja jos järkiperusteet eivät auta, niin viimeisenä oljenkortena vedotaan omanarvontuntoon: “No professional interaction designer would make the mistake of using checkboxes when radio buttons are called for. The distinction between these two controls is one of the first things taught in any interaction design class. So here’s a final reason to use the right widget: if you don’t, you’ll be taken for an amateur.” Napit kuntoon, mars mars!