Antakaa meille meidän jokapäiväinen luokkahuoneemme

Tietokoneista ei olekaan oppimisen tehostajiksi, kertoo BBC:n uutinen: Computers ‘do not boost learning’. Elinikäisen oppimisen ajatus verkon välityksellä ei ole ottanut tulta alleen ainakaan aikuisopiskelijoiden keskuudessa, sillä konetta halutaan käyttää pääasiassa vain harrasteluun, ei vakavaan opiskeluun. Syyksi on esitetty mm. sitä, etteivät kysyntä ja tarjonta kohtaa, ja että etenkin vanhemmalle väestönosalle tietokoneen käyttäminen itsessään on jo opiskelun paikka.

Sitä jutussa ei huomata, että verkko-opiskelemattomuudella saattaisi olla sosiaalinenkin puolensa. Eiköpähän vain omien vanhempien ikäiset ihmiset halua mieluummin opiskella toisten joukossa kuin kököttää kotona koneen ääressä. Työikäisetkin saavat varmasti ährätä tarpeeksi tietokoneilla arkisin, miksi sitten myös vapaa-aikana? Verkko-opiskelusukupolvi taitaa olla vasta kasvamassa. Samalla kuitenkin toivoisin, että ihan koko elämä ei jää ruudun ääreen, vaan että ne kansanopistojen kurssit edelleen täyttyisivät ei-niin-vakavahenkisistä opiskelijoista.

Sinivalkoisin siivin

Kenellekään ei liene viime aikojen keskusteluissa jäänyt epäselväksi se, etteivät Finnairin sivut lippuvarauspalveluineen toimi kuin yleisimmillä selain- ja käyttöjärjestelmävaihtoehdoilla (arvatkaas mitä ne ovat). Eilen koko lentolippujen varausjärjestelmä kaatui. Jos tämä ei riitä, niin aamun hesarista löytyi piste i:n päälle: Finnair on rajoittanut kuurosokeiden pääsyä lennoille. Kylläpä meille maalataan aika mielenkiintoista kuvaa Finnairin asiakaskohderyhmästä, eikö vain?

Poimintoja

Taannoin mainitsin maailman hirveimmästä käyttöliittymästä; nyt olisi tarjolla se maailman paras: Best. Interface. Ever. Heheh.

User instinct on hauska pieni verkkolehti alaotsikolla the user-centric UI webzine. Artikkeliosastosta löytyy ainakin pari lukemisen arvoista: käyttäjien tahattomasta rankaisemisesta kertova (mainio!) Punishment: Part One ja ajoituksen tärkeyttä painottava The Time It Takes to Tie a Shoe. Ajoituksella on nimittäin merkitystä käyttöliittymissäkin: “Right or wrong, users will expect all of our programs to provide speedy response. [...] Beyond the fact that the user’s patience is limited, we should remember that time is fleeting and no one should be forced to wait any longer than is necessary.”

Viimeisin vinkki käsittelee jokaisen käytettävyysasiantuntijan suosikki-inhokkia, nimittäin uusien selainikkunoiden avautumista: Opening new browser windows: a user-centred approach. En ole nähnyt vielä yhdenkään käyttäjän hihkuvan riemusta uuden ikkunan pompahtaessa esiin, joten käyttäjäkeskeinen toteutusohjeistus on tässäkin kohdassa tarpeen. Nyrkkisääntö: Avaa uusi ikkuna vain silloin, kun siitä on hyötyä käyttäjälle. Amen.

[Lähde kaikkiin: Dey Alexander]

Vähemmälle huomiolle jääneet

Verkkosivustojen saavutettavuuden suhteen ollaan vielä aika lailla lapsenkengissä, vaikka siihen ollaankin kiinnitetty viime aikoina näkyvämmin huomiota ainakin puheiden tasolla. Teorian tuomisesta osaksi käytäntöjä onkin sitten huonompi mennä sanomaan.

Näppituntumalla verkkosivujen tekeminen saavutettavammiksi näkövammaisille on suhteellisen hyvin ymmärretty asia, mutta erilaisten kognitiivisten vikojen huomioimisen laita on toisin. Kognitiivisia vikojahan ovat mm. erilaiset oppimisvaikeudet, lukihäiriö, aivovammat ja perinnölliset sairaudet. Www-saavutettavuuteen keskittyneessä WebAIM-sivustossa on kahden artikkelin sarja, jossa keskitytään saavutettavuuteen nimenomaan tästä näkökulmasta.

Ensimmäinen osa, Cognitive Disabilities Part 1: We Still Know Too Little, and We Do Even Less, listaa suosituksia, jodien mukaan verkkosivuista voi tehdä saavutettavat myös kognitiivisista vioista kärsiville. Toisessa osassa, Cognitive Disabilities Part 2: Conceptualizing Design Considerations, puolestaan kerrotaan tarkemmin siitä, mitä kognitiiviset viat ovat. Mukana on hyödyllinen taulukko erilaisista suunnittelunäkökohdista ja siitä, kuinka ne vaikuttavat verkkosivuilla toimimiseen.