Into the blogosphere on aika akateemishenkinen kokoelma blogeja käsitteleviä kirjoituksia, joissa tarkastelun kohteina ovat mm. blogien visuaaliset, sosiaaliset ja kommunikatiiviset piirteet. Aika monessa artikkelissa sivutaan sitä, kuinka blogeissa yksityisen ja yleisen rajat hämärtyvät joskus jopa kiusallisella tavalla: asia, joka ainakin minua aina ajoittain häiritsee aika lailla. Niin kuin Personal Publication and Public Attention -artikkelissa sanotaan: “Weblogs have been said to be private journals and diaries exposing what should rather have been kept in a drawer.”

No, blogien ja bloggaamisen “oikeasta” määritelmästä on taitettu peistä kotimaisellakin blogirintamalla ihan riittävästi niin, ettei siihen tarvitse sen enempää puuttua. Mutta se vain tuli näitä blogitutkimuksia lukiessa mieleen, että on aika sääli, jos bloggaamisen hienous samalla hämärtää joiltakin kirjoittajilta maalaisjärjen käytön ja ihmisiksi käyttäytymisen periaatteet samalla iskulla. Että vaikka kuinka bloggaisi itselleen, niin kyllähän julkista blogia muutkin lukevat. Esimerkiksi ihmissuhteiden julkista perkausta on riittävän vastenmielistä kohdata jo iltapäivälehdissäkin, saati sitten blogeissa nimeltä mainiten. Voisi myös kuvitella, että moinen kirjoittelu kääntyy aika pian kirjoittajaa vastaan: kyllä ne työnantajatkin blogeja lukevat, muiden muassa.