Netta Iivarin pitkällä ja hankalalla nimellä siunattu gradu Cultural aspects in IS Implementation literature, what and how has been studied, and could be studied in the implementation of user-centered design on palkittu Tietojenkäsittelytieteen Seuran vuoden 2003 ansiokkain pro gradu –palkinnolla. Gradussa tarkastellaan erilaisia kulttuurikäsityksiä tietojärjestelmätieteen tutkimuksessa ja kiinnitetään huomiota etenkin käyttäjien huomioimiseen ohjelmistotuoteyrityksissä. [Lähde: Digitoday]

Lisätietoa gradusta etsiskellessäni tuli samalla testattua myös Oulun yliopiston verkkosivujen toimivuutta. Huhhuh. Tietomäärä on luonnollisesti valtava, mutta aika mojova määrä klikkauksia täytyi osata klikata ennen kuin tiedote aiheesta löytyi. Muuta en sitten onnistunutkaan löytämään – sääli. Aihe kun on kuitenkin varsin kiinnostava.

Eilen määriteltiin hyvän käytettävyystutkijan ominaisuuksia, ja tänään perehdytään semantiikkaan: mitä tarkoittaa käyttäjäystävällinen? Asteriskin bloggauksessa ollaan sitä mieltä, että ripaus lisää ystävällisyyttä ei tekisi pahaa käyttäjäystävällisyydelle, ja ei niin rivien välistä voi lukea, että käytettävän suunnittelun ei tarvitse tarkoittaa samaa kuin tylsä. Mutta vaikka esteettisesti miellyttävä tuote olisikin käyttäjäystävällinen, se ei riitä – sisältö on kaiken a ja o.

Kirjoitus päättyy toteamukseen, että “There is more to the story, but if you start with content and design, keeping the users in mind at all times, you’ll be off in the right direction”, mutta minusta nämä ovat jotensakin aika kevyet eväät.

Samassa aihepiirissä liikutaan jutussa, jossa Jakob Nielsenille tehdään totaalinen kasvojenkohotus kaikkien taiteen sääntöjen mukaan. Turhaan ei setä Nielsenin sivuja pidetä malliesimerkkinä siitä, miten käytettävä = tylsä, eikä aina edes niin kovin käytettävä. Mutta asiathan voisivat olla toisinkin! Juttu on pitkä, mutta lukeminen kannattaa. Toivottavasti itse sylttytehdaskin ottaa onkeensa edes ajatuksen tasolla.

Minkälainen tyyppi on hyvä käytettävyystutkija? Koulutettu, kokenut, ammatillisesti täydennyskoulutettu, fiksu ja filmaattinen? Ehkä kaikkea sitäkin, mutta myös näitä ominaisuuksia olisi hyvä olla: “A good user researcher must be able to moderate a focus group by keeping it on topic without stifling discussion, avoiding group-think, and ensuring everyone’s opinions get heard. A good user researcher needs to be a good listener. He must keep good notes. He must keep his biases out of the results.”

Mutta ei siinä vielä kaikki. Olen tänään oppinut, ettei koulutus tai uraputki riitä mikäli haluaa olla hyvä käytettävyystutkija: täytyy vielä tykätä ihmisistä! Siinä missä sosiaalitieteilijät ja psykologit pyrkivät tuottamaan yleistettävää tietoa ihmisen käyttäytymisestä, käyttäjiä tutkiva tyyppi metsästää ymmärrystä siitä, mitä olla ja toimia kohderyhmän jäsenenä: “To do this well requires many skills, but foremost among them is an intrinsic interest in and love for people that few other professions in this world truly call for.” Jepjep.

[Lähde: WebWord]