Onko kirjoittaminen uhanalainen taiteenlaji? Jäin miettimään tätä saatuani käsin kirjoitetun viestin ihmiseltä, jonka tekstiä olin aikaisemmin lukenut vain ruudulta. Enää ei pystykään tunnistamaan ja oppimaan ihmisten käsialoja niin kuin ennen, koska juuri kukaan ei enää ota kynää käteen ja kirjoita. Ja se on sääli.
Paljon on puhuttu siitä, miten tekstiviestin ja sähköpostien kirjoittaminen vaikuttaa kielen osaamiseen ja kieliopin hallintaan, mutta peukaloiden käytön yleistymisellä on vaikutuksensa myös konkreettiseen, fyysiseen kirjoittamistapahtumaan: “Cursive writing may be a thing of the past; bad handwriting is increasingly common as less writing occurs with writing instruments.” Ja hei, kuinka käy grafologien?
Bloggaaminenkin vaikuttaa kirjoitustaitoon, mutta ei ehkä sentään käsialaan. Joskus kyllä näkee niitäkin, joille blogi on tekstiviestien jatke ja sinällään aika lailla tuskallista luettavaa. Parhaimmillaan bloggaaminen parantaa ainakin nopeaa uuden tiedon omaksumista ja referoimiskykyä, mutta myös tekstin tuottamisen taitoa sinänsä. Mitenkähän lie kielioppisääntöjen oppimisen laita?
Isosisko selvitti, kuinka blogataan oikein. Jos kiinnostaa. :-)