Taustamusiikkia käyttäjälähtöiselle digitalisaatiolle

Those were the days

Muistan vielä ajan, jolloin useampikin henkilö lähestyi minua suunnilleen näin: ”Hei oletko sä se, se Marjut, joka kirjoittaa sitä Matkalla-blogia?”

Minähän se.

Nykyisin sama repliikki kuuluu: ”Kävin vastikään sun blogissa, siellä oli aika hiljaista.”

Such is life.

Mutta vielä sinnitellään.

7 Comments

  1. Niko

    Kuulostaa tutulta.

    Eikös blogit ollu se itseilmaisun muoto, joka tuli latenttiin tarpeeseen ja jäädäkseen? Minne katosi se kauhea tarve kertoa maailmalle miten asiat on?

    Vähän on kyllä samankaltainen tunnelma kuin teininä kun lupasin kuunnella teknoa hautaan saakka.

  2. Marjut

    Ihan hyvä pointti tuo tarve kertoa maailmalle, miten asiat ovat. Mulla on ainakin käynyt niin, että kun tarjonta on lisääntynyt, on moni asia jo pureskeltu niin monta kertaa ennen kuin itse jaksan/ehdin muodostaa mielipidettä, että en sitten enää jaksa. Ja koska tiedonvälityskanavia on nykyisin niin paljon, ei enää ole samalla tavalla tarvetta olla sanansaattaja: kyllä ihmiset löytävät saman tiedon muualtakin.

    Ja ehkä se rimakin on tosiaan vähän korkeammalla.

  3. Niko

    Tuo mielipiteiden paljous on kyllä oiva syy olla kirjoittamatta omaansa. Kun laiska ehtii mukaan niin kaikki on jo sanottu. ;) Silloin riittää kun vaan twiittaa jonkun linkin. Mutta kuka niitä lukee? Oon miettinyt omaa informaatiodieettiäni ja päätynyt laihikselle.

    Mutta se mitä mielelläni lukisin (ja ehkä vielä mielummin kirjoittaisin, jos osaisin), olisi jonkinlainen ”ymmärryksen” kirjoittaminen muistiin. Tällä hetkellä kiinnostaisi esimerkiksi tekstit, joissa kerrottaisiin mitä ”design thinking” on. Joku lukisi parhaat linkit ja koostaisi niistä tiiviin omilla mielipiteillään höystetyn paketin, josta saisi selväjärkisen olon käsiteltävän aiheen osalta. Että on se rima aika korkealla. :)

  4. Marjut

    Tuommoiseen kirjoittamiseen minäkin tähtään, mutta jostain syystä siihen ei ole koskaan aikaa. :-(

  5. Jani

    Minä ainakin koen jo enimmäkseen sanoneeni kuinka asiat ovat. Niinpä nykyisin sillä saralla riittääkin reunahuomautuksien tekeminen jo sanottuun, ja siihen riittää ihan hyvin linkki tai statuspäivitys.

    Olenkin blogissa palannut enimmäkseen päiväkirjailuun ja sielunmaisemien maalailuun. Sellainen kerää vähemmän yleisöä kuin Oikeiden Mielipiteiden laukominen, mutta se ei haittaa minua yhtään. Jos haluaa sosiaalistella, voi käyttää näitä reunahuomautusmedioita.

  6. Jani

    Blogisi aikavyöhyke näyttäisi muuten olevan pielessä.

  7. Marjut

    Hyvä havainto! Nyt pitäisi olla oikein.

© 2024 Matkalla

Theme by Anders NorenUp ↑