Törmäsin tänään vanhaan tuttuun, joka tiedusteli mitä puuhailen nykyisin; olenko kenties freelancer. Naurahdin kuivakkaasti niin kuin tämän kysymyksen kohdalla aina teen, sillä vaikka halua freelancerointiin olisikin, pitää turvallisuushakuisuuteni huolta siitä, että pysyttelen visusti jonkun muun leivissä. Onnea kun on joka kuukausi säännöllisesti kolahtava palkkakuitti. Eri asia sitten, jos olisi rikas elättäjä, tai muuten vain paljon pätäkkää. Mutta kun ei.

Vuorokauteen mahtuisi kuitenkin jokunen kappale lisätunteja, tai ehkä virkavapaakaan ei olisi pahitteeksi. Ehtisinkö silloin lukea kaikki ne viime (ja aikaisempienkin) aikojen julkaisut, jotka piinaavat minua käsittelemättöminä delicious-linkkeinä ja pölyttyvänä kirjapinona työhuoneeni hyllyssä? Onneksi sentään hylly on selän takana – vaikka muuten rakastankin kirjojen katselua, niin kotona ne tuppaavat muistuttamaan minua vain ja ainoastaan ajan vähyydestä.

Ainakin nämä haluaisin lukea:

Mutta ehkä sitten eläkkeellä.