Jatkuva kännykällä pirauttelu saattaa tehdä ihmisestä vähemmän itsenäisen ja johtaa paitsi riippuvuuteen toisista ihmisistä, myös itse laitteesta jopa siinä määrin, että ilman niitä on olo varsin eristäytynyt ja yksinäinen, väitetään New York Timesin uutisessa. Lisäksi tietysti lähiympäristö häiriintyy, kun yksi roikkuu koko ajan kiinni luurissaan.
Mutta olisikohan tämäkin vain yksi niistä monista oireista, jotka menevät ajan mittaan ohi, kun puhelimen käyttökokemusta on kertynyt tarpeeksi ja uutuudenviehätys haihtunut taivaan tuuliin? Omassa tuttavapiirissä höpinäriippuvaisia ei ole enää kuin muutama hassu myöhäinen omaksuja, muilta se vaihe meni jo ohi. Kännyköitään ei onneksi esittele enää kukaan, paitsi ehkä pyynnöstä.
